Söderin osavaltioiden yhdistäminen: Näiden liittovaltioiden pitäisi mennä!

Söderin osavaltioiden yhdistäminen: Näiden liittovaltioiden pitäisi mennä!

Keskustelu liittovaltioiden uudelleenjärjestelystä kiihtyy. Baijerin pääministeri Markus Söder (CSU) toi äskettäin näkemyksensä liittovaltioiden yhdistämisestä. Nousevien kustannusten ja tehostamisvaatimusten keskellä käydään nyt keskustelua siitä, mitkä osavaltiot voivat jäädä jälkeen.

INSA-instituutin tekemä tutkimus osoittaa, että 38 prosenttia vastaajista kannattaa liittovaltioiden yhdistämistä, 42 prosenttia vastustaa sitä ja 20 prosenttia on epävarmaa. Fuusiota kannattavista 68 prosenttia pitää Saarlandia välttämättömänä. Bremen (60 %) ja Saksi-Anhalt (57 %) ovat myös erittäin suosittuja ehdokkaiden keskuudessa. Merkurin mukaan listalla on muita maita, mukaan lukien Hampuri (56 %) ja Berliini (50 %).

Salaisia ​​suunnitelmia ja vastarintaa

Söder itse sanoo, että pienet liittovaltiot ovat usein tuskin elinkelpoisia ja siksi riippuvaisia ​​suurempien osavaltioiden taloudellisesta tuesta. Etenkin Baijeri, joka maksoi viime vuonna noin 9,8 miljardia euroa valtion tasoitusjärjestelmään, vaatii tämän järjestelmän uudistamista, jonka se pitää vanhentuneena. Aiemmin Söder on maininnut Bremenin ja Saarlandin yhdistymisehdokkaina, mutta ei ole esittänyt konkreettisia malleja, jotka mahdollistaisivat käytännön toteutuksen.

Vastarinta Söderin ehdotuksille ei odota kauan. Schleswig-Holsteinin pääministeri Daniel Günther (CDU) hylkäsi yksiselitteisesti CSU:n johtajan ehdotuksen. "Se vain maksaa rahaa eikä ole tehokasta", Günther sanoo. Myös Saarlandin pääministeri Anke Rehlinger (SPD) suhtautuu pilkallisesti Söderin vaatimuksiin ja viittaa Saarlandin historialliseen rooliin. On siis selvää, että Söderin suunnitelmat eivät mene ilman vastustusta, ja kuten useimmat poliittiset aloitteet, tämäkin vaatii kansalaisten suostumuksen kansanäänestyksellä.

Oikeudelliset puitteet ja haasteet

Osavaltioiden uudelleenorganisoinnin oikeudellinen kehys on olemassa, mutta tämä prosessi on todennäköisesti kaikkea muuta kuin helppo. Liittovaltion rakenteen muuttaminen edellyttää liittovaltion lakia ja kansalaisten suostumusta. Menneisyyden esimerkit osoittavat myös, että tällaiset hankkeet eivät aina onnistuneet. Yritys yhdistää Berliini ja Brandenburg epäonnistui vuonna 1996.

Asiantuntijat varoittavat myös, että tällaiset fuusiot voivat johtaa korkeampiin lyhyen aikavälin kustannuksiin, kun taas pitkän aikavälin säästöt voivat olla rajallisia. Paine liittovaltion rakenteiden uudistamiseen on kuitenkin havaittavissa ja saattaa pian johtaa uuteen yritykseen keskustella liittovaltioiden uudelleenjärjestelystä. Nähtäväksi jää kuitenkin, onko kansalaisten hyvinvointi todella etusijalla vai onko kyse puhtaasti taloudellisista näkökohdista. Katsaus taaksepäin voisi osoittaa, että monet liittovaltiot voisivat tehdä hyvää liiketoimintaa tällaisella uudistuksella - mutta ovatko kaikki todella valmiita ottamaan siihen liittyvät riskit?

Keskustelu jatkuu jännittävänä, ja lähikuukaudet voivat valaista sitä, miltä uudistus todellisuudessa näyttää ja ovatko kansalaiset valmiita käyttämään vaikutusvaltaansa. Peili raportit, että vastustus on suurta ja mielipiteet näyttävät jakautuvan väestön keskuudessa.

Tarkkailijat kiinnittävät nyt huomiota siihen, miten poliittinen voimatasapaino kehittyy lähiviikkoina ja saadaanko vuoropuhelu liittovaltioiden tulevaisuudesta vihdoin käyntiin. Nähtäväksi jää, onko Söderillä ja hänen kollegoillaan hyvä taito tasoittaa asioita ja löytää kaikille osapuolille hyväksyttävä ratkaisu.