Mielenosoitus Schwerinissä: Leninin muistomerkki kohtaa raivostuneen vastarinnan!

Mielenosoitus Schwerinissä: Leninin muistomerkki kohtaa raivostuneen vastarinnan!

Noin kolmekymmentä uhriyhdistysten edustajaa kokoontui 14. kesäkuuta 2025 Schweriniin kiistanalaisen Lenin-muistomerkin eteen protestoimaan sen olemassaolon jatkamista vastaan. Tilaisuus oli kehotus hylätä tyrannian edustajien julkiset kunnianosoitukset. Burkhard Bley, valtion edustaja SED-diktatuurin kanssa sovittelusta, puhui puheessaan Leninin ja niin sanotun "punaisen terrorin" välisestä yhteydestä, joka maksoi lukuisten saksalaisten siviilien hengen.

Pelkästään SED-diktatuurin aikana poliittinen vaino vaikutti noin 35 000 ihmiseen. monet lähetettiin pakkotyöleireille tai jopa tuomittiin kuolemaan. Bley ilmoitti järjestävänsä konferenssin näistä vainoista syyskuun lopussa Schwerinissä. Vorkutan leiriyhteisön puheenjohtaja Stefan Krikowski lisäsi kaupungin hallintoon kohdistuvaa painetta vaatimalla muistomerkin poistamista ja sen sijaan ehdottamalla muistomerkin rakentamista poliittisesti teloitetulle Arno Eschille.

Monumentti täynnä kiistoja

Leninin muistomerkki, joka vihittiin käyttöön vuonna 1985 Hamburger Alleelle, on kehittynyt pitkään pysyväksi kitkan lähteeksi. Virolaisen taiteilija Jaak Soansin luoma patsas on kooltaan vaikuttava 3,50 metriä ja se oli alun perin tarkoitettu muistutukseksi Leninin asetuksesta Neuvostoliiton miehitysvyöhykkeen suurmaanomistajien pakkolunastuksesta. Erittäin poliittisesta taustasta huolimatta toistuvasti värihyökkäyksiä herättänyt monumentti on edelleen kaupunkikuvassa. Sijainti vilkkaassa risteyksessä elementtirakennuksen ympäröimänä tekee siitä jatkuvan julkisen keskustelun aiheen.

Kaupunginhallinto kuitenkin vaatii, että muistomerkki on osa alueen historiallista kehitystä ja haluaa säilyttää sen selittävällä laatalla. Arkiston assistentti Rainer Blumenthal arvosteli myös virheellistä kirjoitusta, joka ei kerro oikein Leninin nimeä, ja suositteli muistomerkin käyttämistä keskustelutilaisuutena. Sen perustamisen jälkeen on järjestetty useita mielenosoituksia, joista viimeinen merkittävä järjestettiin vuonna 2015 lokakuun vallankumouksen 100-vuotispäivän kunniaksi.

Historiallinen konteksti

Historiallisesta näkökulmasta muistomerkki on osoitus muistokulttuurista ja muistomerkeistä Saksassa. Poliittisia monumentteja, kuten näitä kadonneen järjestyksen jäänteitä, pystytettiin koko maahan DDR:n aikakaudella vahvistamaan SED-hallinnon omakuvaa. Kommunismin kaatumisen jälkeen vuonna 1989 tällaiset monumentit joutuivat usein julkisen keskustelun kohteeksi ja niitä kyseenalaistettiin sekä emotionaalisesti että tosiasiallisesti. Niiden poistamiseksi ei koskaan ollut keskusmääräystä; pikemminkin paikalliset poliittiset aloitteet päättivät monumenttien sijainnista.

Muutaman viime vuosikymmenen aikana on havaittavissa todellinen yhteiskunnallinen muutos: joitakin monumentteja on purettu, jotta uusille näkökulmille ja muistoille olisi tilaa. Keskustelu Leninin muistomerkistä on siis edelleen merkki jatkuvasta konfliktista Saksan menneisyyden tulkinnasta ja sen historian käsittelystä. Leninistinen perintö aiheuttaa edelleen poliittisia kiistoja ja hämmentää ihmisten mieliä.

Mielenosoituksen lisäksi Diktatuurin uhrien dokumentaatiokeskuksessa avattiin heti mielenosoituksen jälkeen kiertävä näyttely ”Seinät – ristikot – piikkilanka”. Tämä näyttely tarjoaa tietoa poliittisesta vainosta Neuvostoliiton miehitysvyöhykkeellä ja DDR:ssä ja osoittaa siten jälleen kerran muistojen ja sorron monimutkaisen suhteen Saksan sodanjälkeisellä kaudella.

Schwerinin Lenin-muistomerkkiä koskeva kiista herättää kysymyksiä paitsi historiasta myös nykyisyydestä. Kuinka käsittelemme menneen hallinnon jäänteitä, joiden varjo edelleen putoaa yhteiskunnan päälle?

Tämä aihe on edelleen jännittävä ja osoittaa, kuinka syvälle juurtunut keskustelu SED-diktatuurin ja sen symbolien muistamisesta on. Viimeistä sanaa tässä keskustelussa ei todellakaan ole vielä sanottu.