Vetystrategia kriisissä: Barke vaatii nopeita toimia!

Vetystrategia kriisissä: Barke vaatii nopeita toimia!

Energiaministerien konferenssin viimeisin kokous pidettiin Stralsundissa 8.12.2025, jossa liittovaltiot vaihtoivat jälleen näkemyksiä keskeisistä haasteista. Toimitusvarmuuden, verkon laajentamisen, sähkön hinnan ja vetystrategian aiheita keskusteltiin intensiivisesti. Mukana oli myös Saarlandin talousministeri Jürgen Barke, joka esitti puheessaan selkeät vaatimukset: Hän vaati vetyn ylösajon nopeampaa laajentamista ja sähkön hinnan alentamista vähintään viidellä sentillä kilowattitunnilta. Saarlandin terästeollisuus on vahvasti vedyn varassa, mikä korostaa sen huolenaiheiden kiireellisyyttä. Ministerikonferenssi kokoontuu kahdesti vuodessa esittääkseen yhtenäisen äänen liittovaltion hallitukselle. WNDN raportoi, että...

Mutta haasteita ei pidä aliarvioida. Kansallista vetystrategiaa koskevassa kriittisessä erityisraportissa Federal Audit Office toi esiin kolme keskeistä heikkoutta. Tähän sisältyy epärealistinen vedyn tarve, jonka odotetaan olevan paljon suurempi kuin Saksassa voidaan tuottaa ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä. Tarvittava tuonti saattaa horjuttaa strategiaa. Merkittävä este on myös vihreän vedyn korkeat kustannukset maakaasuun verrattuna. Ja viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä, vetyverkon perustaminen voi maksaa jopa 24 miljardia euroa ilman, että todellinen tarve olisi selvä. Liittovaltion tilintarkastusviraston mukaan...

Vetystrategia ja sen esteet

Vetystrategialla on keskeinen rooli Saksan energiamuutoksessa, sillä Saksa haluaa olla ilmastoneutraali vuoteen 2045 mennessä. Vety on tarkoitettu korvaamaan fossiilisia polttoaineita erityisesti alueilla, joilla uusiutuvan sähkön käyttö ei ole mahdollista. On kuitenkin käymässä selväksi, että tarjonnan, kysynnän ja infrastruktuurin ylösajo on koordinoitava tarkasti – ilman, että liittovaltion budjettia rasitetaan tarpeettomasti. Kahden kolmasosan vetyrunkoverkosta pitäisi olla käytettävissä vuoteen 2030 mennessä, mutta realistisesti tavoitteet ovat enemmän kuin kunnianhimoisia.

Suunnitellut teolliset sovellukset viivästyvät ja yksityiset investoinnit vetytalouteen jäävät odotuksista. Pysyvä valtion rahoitus voi myös vaarantaa liittovaltion talouden vakauden. Liittovaltion talous- ja energiaministeriö tunnustaa toiminnan tarpeen, mutta ehdotettuja toimenpiteitä pidetään riittämättöminä.

Poliittiset ristiriidat ja tulevaisuudennäkymät

Toinen seikka, jota Barke käsitteli puheessaan, on vaatimus kaikkien vetyvärien hyväksymisestä. Vaikka hän haluaa edistää vetytalouden laajentumista, hän pysyy terästeollisuuden kannalta tärkeän ydinvoiman kiistanalaisen kysymyksen ulkopuolella. EU:n direktiivi RED III edellyttää myös, että vähintään 42 % käytetystä vedystä on oltava vihreää vuoteen 2030 mennessä.

Barken halu alentaa sähkön hintoja on erityisen kiinnostava, koska SPD on aiemmin sulkenut ydinvoimaloita, mikä on johtanut hintojen nousuun. Liittohallitus vaatii tässä hieman harkintaa, erityisesti mitä tulee yli 30 miljardin euron tukiin, joilla pyritään torjumaan sähkön korkeita hintoja vuonna 2026. Uusiutuvan energian laajentamista voimakkaasti kannattavassa poliittisessa ympäristössä Barken kanta saattaa olla ristiriidassa hänen puolueensa ydintavoitteiden kanssa.

Tulevat kuukaudet näyttävät, onnistuuko liittohallitus kehittämään kannattavaa strategiaa vedyn käytölle ja samalla luomaan pohjan kestävälle energiataloudelle. Haasteet ovat suuria, ja ilman selkeää suunnitelmaa unelmasta ilmastoneutraaliudesta vuoteen 2045 mennessä voi tulla kaukainen unelma. Nähtäväksi jää, pystyykö vetytalous nousemaan onnistuneesti.