Miljoonien verokiista: Wilhelmshaven vs. Itä-Frisia tuulivoimapuistorahoista!

Miljoonien verokiista: Wilhelmshaven vs. Itä-Frisia tuulivoimapuistorahoista!

Ala-Saksissa raivoaa kiivas kiista offshore-verorahoista, ja painopiste on Wilhelmshavenissa. Vuodesta 2026 alkaen kaupunki nimetään Pohjanmeren tuulivoimapuistojen elinkeinoveron keskuskeräjäksi. Tästä syntyy potentiaalisia tuloja noin 110 miljoonaa euroa, josta muille kunnille jaetaan 65 miljoonaa euroa. Tämä on herättänyt paljon jännitystä joissakin, erityisesti naapurikunnissa Itä-Friisiläisissä kunnissa, kuten Wittmundissa, Emdenissä, Aurichissa ja Nordenissa, jotka tuntevat olevansa huomiotta jätetty. Ala-Saksin osavaltion hallituksen äskettäisissä päätöslauselmissa on kuitenkin ohjeita, jotka vievät eteenpäin kauppaveroasetuksen muutoksia. Tällä pyritään varmistamaan, että Niedersachsenin kunnat hyötyvät tuloista eivätkä vain kaupungit, joissa tuulivoimaloiden ylläpitäjät sijaitsevat.

"Tunnen olevani epäedullisessa asemassa", sanotaan pohjoisesta pormestari Florian Eibenistä (SPD) ja korostaa, että hänen kuntansa osuus on 60 prosenttia Ala-Saksin offshore-tuotannosta. Tämä on merkittävä määrä, varsinkin kun Itä-Friisiläiset kunnat kantavat suhteettoman taakan tuulivoiman kehittämisestä, kun taas Wilhelmshavenilla on valtava taloudellinen etu. Liittopäivien jäsen Johann Saathoff (SPD) tukee kuntien vaatimuksia elinkeinoverotulojen oikeudenmukaisemmasta jakautumisesta ja arvostelee suunniteltuja säädöksiä. Myöskään oikeudellinen selvennys ei ole poissuljettua, sillä Esensin CDU harkitsee toimenpiteitä sitä vastaan.

Uuden asetuksen tausta

Miksi tämä väite juuri puhkeaa? Joulukuussa 2024 liittovaltion valtiovarainoikeus päätti Oldenburgin kaupungin hyväksi, että elinkeinovero on selvästi kunnallista tuloa. Tämä tarkoittaa, että Wilhelmshavenilla on oikeus periä kauppaveroa offshore-tuulipuistoista. Tämä tapahtuu pitkittyneen oikeudellisen kiistan taustalla veronkannosta yhtiöittämättömillä alueilla, joilla on monia tuulipuistoja. Uusi asetus ei ainoastaan ​​turvaa Wilhelmshavenin tuloja, vaan myös varmistaa, että osa rahasta virtaa muihin Ala-Saksin kuntiin kunnallisen taloudellisen tasauksen kautta. Kaupunginjohtaja Carsten Feistin mukaan Wilhelmshavenissa voisi jäädä keskimäärin 36 miljoonaa euroa kuntien budjettialijäämien pienentämiseen.

Lisätuloja ei kuitenkaan ole saatavilla uusiin, mahtaviin projekteihin. Pikemminkin ne on tarkoitettu auttamaan umpeen aiempien budjetin pullonkaulojen vuoksi avautuneita taloudellisia aukkoja. Tämä on selvä osoitus siitä, että monet Ala-Saksin kaupungit ovat suuren taloudellisen paineen alla ja tarvitsevat kiireellisesti lisätulonlähteitä.

Alueelliset reaktiot ja mahdolliset mallit

Mielipiteet suunnitelluista muutoksista jakautuvat. Samalla kun Wilhelmshaven toimii "energiakeskuksena" ja ottaa tärkeitä tehtäviä energian siirtymisessä verkkoyhteyksien ja sähköasemien kautta, Itä-Friisiläiset kokevat, että heitä kohdellaan epäoikeudenmukaisesti. Toimialajärjestöt, kuten BWO, tukevat heidän vaatimuksiaan ja arvostelevat suunnitelmia "riittämättömiksi yleistyksiksi". Schleswig-Holsteinin mallia, joka mahdollistaa offshore-verotulojen tasapainoisen jakautumisen, pidetään esimerkillisenä ja siitä voisi olla hyötyä myös Ala-Saksin kannalta.

Kaiken kaikkiaan on toivottavaa, että kaikkien asianosaisten edun mukainen ratkaisu löydetään, joka ei ainoastaan ​​tee oikeutta Wilhelmshavenin kunnille vaan myös Itä-Friisiläisille kaupungeille. Koska jokainen on antanut oman panoksensa siirtymiseen kohti kestävämpää energiantuotantoa - meidän on vedettävä yhteen.

Lisätietoa taustasta ja tämän hetkisestä kehityksestä löytyy seuraavista linkeistä: NWZonline, NDR, Ala-Saksin osavaltion kanslia.