Elämä ilman lapsia: Yhä useammat Ala-Saksin naiset pitävät siitä!

Elämä ilman lapsia: Yhä useammat Ala-Saksin naiset pitävät siitä!

Mikä motivoi Ala-Saksin nuoria naisia, kun on kyse halusta saada lapsia? Tuoreen tutkimuksen mukaan... NDR 54 prosentilla kyselyyn vastanneista 20–44-vuotiaista ei ole ongelmia elää täyttä elämää ilman lapsia. Tämä jatkuu jännitteisellä alueella: 56 % osallistujista ilmoitti aina halunneensa lapsia. Kun otetaan huomioon Ala-Saksin korkea syntyvyys, jossa 78 prosenttia 35–44-vuotiaista naisista on äitejä, tämä herättää mielenkiintoisia kysymyksiä.

Kesällä 2024 tehty kysely, johon osallistui 1 889 osallistujaa, osoittaa myös, että halu saada lapsia ei riipu vain henkilökohtaisista syistä. Monet ilmaisevat huolensa taloudellisista näkökohdista, parisuhdeongelmista tai perheen ja työn tasapainottamisesta. Erityisen silmiinpistävää on, että 38 prosentilla yksinhuoltajista ei ollut varaa lomalle vuonna 2024, millä on ainakin välillinen vaikutus perhesuunnitteluun.

Taloudellisten ja sosiaalisten tekijöiden vaikutus

Ulkoiset olosuhteet vaikuttavat yhä enemmän haluun saada lapsia. Monet naiset ovat nykyään huolissaan lasten hankkimisesta. Valtakunnallinen tutkimus Federal Institute for Population Research osoittaa, että vaikka nuorten aikuisten halu saada lapsia on edelleen korkea, syntyvyys Saksassa on laskenut. Vuonna 2024 se oli vain 1,35 lasta naista kohden, mikä on merkittävä lasku vuodesta 2021.

Tutkimus osoittaa myös, että miesten ja naisten toiveissa saada lapsia ei ole juurikaan eroa. Naiset haluavat keskimäärin 1,76 lasta ja miehet 1,74 lasta. Monet parit ovat kuitenkin edelleen epävarmoja halustaan ​​saada lapsia tai lykätä sitä loputtomiin, usein epävarmuustekijöiden, kuten taloudellisten huolien ja kansainvälisten kriisien, vaikutuksesta.

Ambivalenssi ja sosiaalinen muutos

Nykyisellä keskustelulla lasten halusta on myös syvempi psykologinen ulottuvuus. Termi "halu saada lapsia" ei ole vain ilmaus biologisista tarpeista, vaan se kuvastaa myös sosiaalisia normeja ja henkilökohtaisia ​​elämänsuunnitelmia. Monet naiset ja miehet kohtaavat vahvan sisäisen ristiriidan: Vaikka halu saada lapsia on olemassa, taloudellinen ja ammatillinen epävarmuus tuo mukanaan pelkoja, joita ei voi jäädä huomaamatta. Samalla hyvä kumppanuus on ratkaiseva tekijä, kuten Christine Arbogast toteaa. Tasapainoinen kumppanuus voi lisätä hyvinvointia ja elämänlaatua.

Katsaus väestökehitykseen osoittaa, että akateemiset naiset odottavat usein kumppaninsa vähentävän työllisyyttään voidakseen yhdistää perhe- ja työelämän paremmin. Pyrkimysten jakaminen ja lapsista huolehtiminen voisi vähentää äitien painetta. Tämä on erityisen tärkeää, koska 75 % äideistä tekee mieluummin osa-aikatyötä täyttääkseen työn ja perheen vaatimukset.

Johtopäätös: poliittisen toiminnan aika

Yhteiskuntana meillä on haaste parantaa perheiden ja pariskuntien tukieroja. Asiantuntijat vaativat lisää poliittisia toimia erityisesti lastenhoidon ja kohtuuhintaisen asumisen alalla. Vanhentuneiden roolimallien purkaminen ja resurssien tarjoaminen voisi auttaa kuromaan umpeen "hedelmällisyyskuilua", eli lapsihalun ja todellisen syntyvyyden välistä kuilua, kuten useissa tutkimuksissa on korostettu.

Kaiken kaikkiaan halu saada lapsia on monimutkainen aihe, joka heijastelee sekä henkilökohtaisia ​​toiveita että sosiaalisia olosuhteita. Nähtäväksi jää, miten nämä suuntaukset kehittyvät ja mihin toimenpiteisiin ryhdytään pariskuntien elämäntodellisuuden parantamiseksi Ala-Saksissa ja sen ulkopuolella.