Lies ajaa nopeaa yksimielisyyttä polttomoottoreiden loppumisesta Berliinissä!
Ala-Saksi vaatii nopeaa sopimusta polttomoottorien käytöstä poistamisesta vuoteen 2035 mennessä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi ja sähköisen liikkuvuuden edistämiseksi.

Lies ajaa nopeaa yksimielisyyttä polttomoottoreiden loppumisesta Berliinissä!
Saksassa käydään parhaillaan ratkaisevaa keskustelua polttomoottoreiden asteittaisesta käytöstä poistamisesta. Ala-Saksin pääministeri Olaf Lies (SPD) on voimakkaasti kannattanut nopeaa sopimusta liittohallituksen sisällä tästä asiasta. Hän vaatii, että ratkaisu on löydettävä tällä viikolla, jotta se voidaan esittää seuraavassa EU:n huippukokouksessa. Lies korostaa, kuinka tärkeä yhtenäinen Saksan kanta näissä neuvotteluissa on. Hän viittaa EU-lainsäädäntöön, joka sallii vuodesta 2035 alkaen vain uudet autot, jotka eivät tuota hiilidioksidipäästöjä ja jotka tällä hetkellä voidaan toteuttaa vain sähköautoilla. stern.de raportoi.
Mutta kuinka realistisia tavoitteet on asetettu? Lies pitää kunnianhimoista tavoitetta 15 miljoonasta sähköautosta vuoteen 2030 mennessä toivottavana, mutta ei enää saavutettavissa. Hän ei ole yksin tässä; Sähköautojen tiheys Saksassa on tällä hetkellä alle 5 prosenttia ajoneuvojen kokonaisväestöstä. Sähköautojen uusien rekisteröintien määrä on vähentynyt jyrkästi ostobonuksen päättymisen jälkeen ja jopa yli puolittunut, mikä herättää kysymyksiä pitkän tähtäimen tavoitteista.
Pidä silmällä ilmastoa
Osana EU:n ilmastoohjelmaa Saksa on asettanut tavoitteekseen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoteen 1990 verrattuna, jotta lopulta kasvihuonekaasuneutraalius saavutettaisiin vuoteen 2045 mennessä. Huoli näiden ilmastotavoitteiden saavuttamisesta vallitsee erityisesti liikennealalla, joka aiheuttaa noin 22 % kokonaispäästöistä vuonna 2023, ja pääpaino on dieselin päästöistä vuonna 2023 A. bensiiniä. Lies varoittaa, että kuljetusalan epäonnistuminen voi vaikuttaa myös muihin teollisuudenaloihin, kuten kemian-, teräksen- ja lasintuotantoon, minkä bpb.de vahvistaa.
Liittohallitus on tässä dilemman edessä: toisaalta on selkeä paine toimia, jotta ilmastotavoitteita ei vaarannettaisi. Toisaalta erityisesti unioni vastustaa valtavaa poliittista ja taloudellista vastustusta. Tämä vaatii vaatimusten lieventämistä tai lykkäämistä useiden autonvalmistajien kohtaamien taloudellisten vaikeuksien vuoksi. On selvää, että liikkuvuusmuutos vaatii paitsi teknisiä ratkaisuja myös kokonaisvaltaista muutosta väestön käyttökäyttäytymiseen.
Tekninen avoimuus vai selkeät tavoitteet?
Lies on hylännyt teknologian avoimuuden vuoden 2035 jälkeen, lukuun ottamatta kantaman laajentajia ja ladattavia hybridejä. Hän torjuu myös puhtaan sähköisen polttoaineen strategian ja ehdottaa sen sijaan laskentamallia CO₂-päästöille. Hänen mielestään kantaman pidentäjien ja hybridien päästöt tulisi kompensoida nykyisen kaluston polttoaineella. Tämä näkökulma tukee kehotusta tukea pieniä, kohtuuhintaisia sähköautoja niin sanotuilla superhyvityksillä, jotka hyvittävät suhteettoman paljon heidän CO₂-säästöjä.
Kriittinen arvio liikennesektorista ilmastonsuojelutoimien keskeisenä viputekijänä näkyy myös siinä, että joukkoliikenteen matkustajamäärät ovat tähän mennessä jääneet koronapandemiaa edeltäneen tason alapuolelle. Moottoroidun henkilöliikenteen osuus Saksan kuljetuspalveluista on edelleen yli 60 prosenttia, mikä on haaste, joka on voitettava. Siksi valmistajiin kohdistuu yhä enemmän paineita mukauttaa olemassa olevia polttomoottoriteknologioitaan ja kehittää uusia, kestäviä käyttötekniikoita saavuttaakseen EU:n tavoitteen, joka on 95 grammaa CO2/km vuodesta 2025 alkaen.
Tavoitteena on torjua puuttuvien kohteiden uhkaa innovatiivisilla lähestymistavoilla ja selkeällä linjalla ilmastonsuojelussa. Liesin alainen ministeriö näkee tässä suurta potentiaalia erityisesti kansainvälisessä kilpailussa aasialaisten valmistajien kanssa. On jännittävää nähdä, pystyykö liittovaltion hallitus laatimaan tarvittavan etenemissuunnitelman kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi, vai tarvitaanko edistymisen aikarajaa oikeaan suuntaan.