Bremerhaven aloittaa vetyvallankumouksen: H2 Mare valloittaa meren!

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Bremerhaven käynnistää "H2 Mare" -pilottiprojektin offshore-vedyn tuotantoa varten – askel kohti kestävää energian tulevaisuutta.

Bremerhaven startet Pilotprojekt "H2 Mare" zur Offshore-Wasserstoffproduktion – ein Schritt zur nachhaltigen Energiezukunft.
Bremerhaven käynnistää "H2 Mare" -pilottiprojektin offshore-vedyn tuotantoa varten – askel kohti kestävää energian tulevaisuutta.

Bremerhaven aloittaa vetyvallankumouksen: H2 Mare valloittaa meren!

Kunnianhimoisen projektin pilottivaihe alkaa tänään Bremerhavenissa: H2 Mare -projekti. Tämä on maailman ensimmäinen, jossa vetyä tuotetaan suoraan avomerellä offshore-tuuliturbiinien avulla. Hanketta toteuttavat tunnetut tutkimuslaitokset, kuten Saksan Aerospace Center (DLR) ja Fraunhofer Institute for Wind Energy Systems (IWES) sekä useat teolliset kumppanit. Bremerhavenin satamaan suunnitellaan testialustaa, jossa testataan vesielektrolysaattorien integrointia tuuliturbiiniin verkkokustannusten pienentämiseksi ja voimakaapeleiden välttämiseksi. Suurempien pinta-alojensa vuoksi offshore-tuuliturbiinit voivat tuottaa enemmän energiaa kuin maalla toimivat vastineet, keskimäärin 5 megawattia turbiinia kohden, kun taas maatuulivoimalat tuottavat yleensä vain 3,5 megawattia.

Hankkeen erityispainopiste on osaprojekteissa "H2Wind" ja "OffgridWind". H2Wind optimoi PEM-elektrolyysin meren erityisolosuhteisiin, kun taas OffgridWind kehittää malleja, jotka simuloivat koko tuotantoketjua tuulenkäytöstä vedyn tuotantoon. Toinen keskeinen elementti on meriveden suolanpoisto, joka on välttämätöntä elektrolyysille. Bremerhaveniin asennetaan testauslaitos, joka suodattaa ja lämmittää Pohjanmeren vettä.

Ekologiset näkökohdat huomioidaan

Tärkeä näkökohta vedyn tuotannossa merellä on ekologinen vaikutus. Helmholtz Center Hereon analysoi vedyn offshore-tuotannon vaikutuksia Pohjanmeren ekosysteemiin. Osoittautuu, että 500 megawatin offshore-elektrolyysin hukkalämpö voi paikallisesti nostaa veden lämpötilaa jopa 2 celsiusastetta. Nämä lämpötilan muutokset voivat vaikuttaa vesistön pystysuoraan kerrostumiseen, mikä puolestaan ​​voi häiritä ravinteiden kulkeutumista syvemmistä vesikerroksista. Tällaiset muutokset voivat vaikuttaa kielteisesti meren ravintoketjun perustan muodostavan kasviplanktonin tuottavuuteen. Asiantuntijat suosittelevat siksi hajautettua vedyn tuotantoa ympäristövaikutusten minimoimiseksi.

Tämän offshore-vedytuotannon teknistä toteutettavuutta ja taloudellista kannattavuutta testataan parhaillaan. Pilottivaiheen päätyttyä tulokset esitellään loppukonferenssissa syksyllä 2025. H2 Mare -projektin tavoitteena on toteuttaa koko ketju tuulivoimasta vetyyn mahdollisiin jatkojalostustuotteisiin, mukaan lukien kestävät polttoaineet, kuten Fischer-Tropsch-tuotteet ja metanoli, suoraan merellä.

Rahoitus ja kumppanuus

Saksan kansalliseen vetystrategiaan kuuluvan hankkeen tavoitteena on saavuttaa kymmenen gigawatin elektrolyysiteho vuoteen 2030 mennessä. Rahoituskoodilla 03HY300A-R ja kokonaisrahoituksella 37,4 miljoonaa euroa H2 Mare -projektia tukee 18 kumppania, joita koordinoi Karlsruhen teknologiainstituutti. Vedyn tuotannon lisäksi keskeinen rooli on myös raaka-aineilla vesi, CO2 ja typpi, jotka on tarkoitus saada suoraan paikan päällä ilmasta tai merestä. Nämä toimenpiteet voisivat viime kädessä auttaa vähentämään uusiutuvan energian infrastruktuurin kustannuksia ja hyödyntämään paremmin offshore-alueiden innovaatiopotentiaalia.

Bremerhavenin kehitys osoittaa, että Saksa on matkalla ottamaan edelläkävijän roolia vedyn tuotannossa, ei vain kotimarkkinoilla, vaan roolimallina kansainväliselle näyttämölle. H2 Maren kaltaiset hankkeet ovat tärkeä askel kohti kestävää ja ympäristöystävällistä energiatulevaisuutta.