Maidon hinta nousee, mutta kuinka kauan maatilat pysyvät pelissä?

Maidon hinta nousee, mutta kuinka kauan maatilat pysyvät pelissä?

Pohjois-Saksan maidontuottajien keskuudessa on tällä hetkellä positiivinen tunnelma. Maidon nykyinen hinta on ylittänyt 50 sentin litralta, mikä antaa viljelijöille toivoa. Tämä on pisin ajanjakso sitten 1980-luvun, jolloin maidon hinnat ovat olleet jatkuvasti korkeita. On kuitenkin haasteita, jotka on voitettava. Kuten Elite Magazin raportoi, investoinnit uusiin navetoihin ovat pysähtyneet kaikkialla Saksassa. Monet yritykset joutuvat jatkamaan vanhojen, poistettujen tallien toimintaa, kun taas nousevien standardien noudattaminen luo epävarmuutta.

Tällä hetkellä noin 200 lehmän tilat ovat jopa luovuttamassa, ja korkeasta maidon hinnasta huolimatta havaitsemme lehmien määrän laskun etenkin Pohjois- ja Luoteis-Saksassa. Korkeat hinnat voivat olla houkuttelevia lyhyellä aikavälillä, mutta ne säilyttävät myös rakenteita, jotka eivät ole kilpailukykyisiä. Maidontuotannon tulevaisuuden turvaamiseksi viljelijät tarvitsevat jatkuvaa hyvää tuottoa maidosta ja lihasta. Lisäksi rakennuslainsäädännön yksinkertaistaminen sekä byrokratian ja tuotantovaatimusten vähentäminen ovat ratkaisevan tärkeitä. Tilan mahdolliset seuraajat kaipaavat selkeitä signaaleja politiikalta ja kaupalta.

Eläinten hyvinvointi ja maidon hinnat: jännittävä vuorovaikutus

Toinen tärkeä maidon hintoihin vaikuttava seikka on lisääntyvät vaatimukset eläinten hyvinvointistandardeille. Ife Institute for Food Economics Kielin nykyinen tutkimus tutkii korkeampien eläinten hyvinvointistandardien taloudellisia vaikutuksia maidontuotannossa. Milchland mukaan kuluttajien kiinnostus eläinten hyvinvointiin kasvaa, mutta läpinäkyvyys kärsii lukuisista eri merkinnöistä.

Tutkimus osoittaa, että parempien eläinten hyvinvointistandardien käyttöönotto aiheuttaa yrityksille lisäkustannuksia. Eläinten hyvinvointimerkin lähtötasosta viljelijät joutuvat odottamaan keskimäärin 2,28 senttiä litralta, kun taas palkkiotaso maksaa jopa 2,64 senttiä lisää. Meijerit joutuvat myös ottamaan vastaan ​​lisäkustannuksia, jotka voivat olla 5,7-18,9 senttiä litralta yrityksestä riippuen. Yhdenmukainen, valtion tukema eläinten hyvinvointimerkintä voisi auttaa selviytymään näistä haasteista ja lisäämään maksamaan halukkaiden kuluttajien määrää.

Markkinaosuudet ja kulutustrendit

Tutkimuksessa on mukana myös 159 meijeriyritystä Saksassa, joista 64 tuottaa kulutukseen tarkoitettua maitoa. Vain 10–12 näistä yrityksistä jalostaa raakamaitoa korkeampien eläinten hyvinvointistandardien mukaisesti. Vaikka näiden korkeampien standardien mukaisen raakamaidon osuudet ovat edelleen alhaiset, ne osoittavat nousevaa trendiä, kuten analyysi vakuuttavasti osoittaa. Vuonna 2019 kulutukseen tarkoitettua maitoa tuotettiin Saksassa 4 miljardia litraa, josta 3,3 miljardia litraa meni elintarvikekauppiaille.

Kotitalouksien kokonaiskulutus on kuitenkin laskusuunnassa, joka on laskenut viime vuosina noin 2 prosenttia vuodessa. Erityisesti pudotus oli 5,3 prosenttia vuodesta 2018 vuoteen 2019 - trendi, jonka pitäisi saada meijerit ja maanviljelijät miettimään, kuinka he voivat tehdä tuotteistaan ​​houkuttelevampia kuluttajille.

Maidontuotannon tulevaisuus Pohjois-Saksassa ei siis riipu pelkästään hinnoista, vaan myös niihin liittyvistä standardeista ja kyvystä mukautua markkinoiden muuttuviin vaatimuksiin. Seuraava jakso näyttää, kuinka toimiala vastaa näihin haasteisiin.