Mahler pelastaa Tšaikovskin Jevgeni Oneginin: Ihmeiden ilta!

Mahler pelastaa Tšaikovskin Jevgeni Oneginin: Ihmeiden ilta!

Se, kuinka paljon sydäntä ja sielua menee oopperaan, näkyy erityisen selvästi Tšaikovskin mestariteoksen *Jevgeni Onegin* kohtalossa. 19. tammikuuta 1892 Saksan ensi-ilta Hampurissa oli ikimuistoinen tapahtuma - ei vähiten Gustav Mahlerin väsymättömien ponnistelujen ansiosta. Hän joutui puuttumaan erittäin kriittiseen tilanteeseen. Tuona päivänä avautunut tarina näyttää taiteilijoiden haasteet ja intohimot sekä antaa näkemyksen upean teoksen alkuun.

Ooppera *Jevgeni Onegin* perustuu Aleksanteri Puškinin samannimiseen säekirjaan, ja sen on säveltänyt Pjotr ​​Iljitš Tšaikovski. Se esitettiin ensimmäisen kerran Moskovassa 29. maaliskuuta 1879, ja siitä lähtien sitä on pidetty erinomaisena esimerkkinä dramaattista musiikkia sisältävistä lyyrisista oopperoista. Toiminta tapahtuu 1820-luvun Pietarissa ja sen ympäristössä ja kertoo itsekkäästä sankarista, joka hylkää nuoren naisen rakkauden ja synnyttää siten kohtalokkaasti konfliktin.

Saksalaisen esityksen haasteet

Hampurin ensi-illan tiellä oli muutamia esteitä. Tšaikovski, joka tuskin puhui saksaa, ei voinut johtaa omaa työtänsä. Käännöksen aiheuttamat muutokset resitatiivissa aiheuttivat hämmennystä, ja sekä laulajat että orkesteri hämmentyivät. Solisti Mary Kraus-Weiner muisteli kenraaliharjoittelun aikana syntyneitä vaikeuksia. Tilanne jännittyi, kun Tšaikovski tajusi menettäneensä esityksen hallinnan ja alkoi etsiä pelastajaa.

Gustav Mahler, joka tunnettiin jo tässä vaiheessa erinomaisena kapellimestarina, kutsuttiin apuun. Hän ei vain tullut pelastamaan esitystä, vaan vaikeista olosuhteista huolimatta hän onnistui tekemään esityksestä ylivoimaisen menestyksen. Laulajat innostuivat hänen läsnäolostaan ​​kapellimestarikorokkeella, ja esitys oli unohtumaton kaikille läsnäolijoille.

Mahler: Nouseva tähti

Gustav Mahler, syntynyt Kalischtissa vuonna 1860, oli musiikillinen ihmelapsi, joka suoritti vaikuttavat opinnot Wienin konservatoriossa. Hän oli tehnyt mainetta erilaisilla kapellimestaritehtävillään, muun muassa Leipzigissä ja Budapestissa, kunnes hän otti Hampurin oopperan johtoon vuonna 1891. Mahdollisuus ohjata Tšaikovskin *Jevgeni Oneginin* Saksan ensiesitys vahvisti hänen mainetta ja aiheutti kohua oopperamaailmassa. Myöhemmin hän johti myös *Jevgeni Oneginin* ensiesityksen Wienissä, joka sai huomiota rajojen ulkopuolella.

Ensi-ilta Hansakaupungissa pysyi tärkeänä hetkenä oopperan historiassa. Tšaikovskin kysymyksiin musiikin toteuttamisesta vastasi Mahlerin väliintulo. Tämä jakso ei ole vain osoitus Mahlerin lahjakkuudesta, vaan myös osoitus siitä, että vaikeimpinakin hetkinä voi muodostua arvokas musiikillinen yhteys.

Esityksen aikaa ei kuitenkaan kruunannut vain menestys. Ensiesityksen jälkeen Tšaikovski kohtasi myös *Jevgeni Oneginin* lisäesityksiä, jotka saavuttivat nopeasti maailmanlaajuista menestystä. Mahlerilla oli sitoutumisellaan ratkaiseva rooli, ei vain Hampurin ensi-illassa, vaan koko tämän oopperan kehitysprosessissa, ja sillä on sittemmin ollut pysyvä paikka suurten oopperatalojen ohjelmistossa.

Mahlerin ja Tšaikovskin vaikutus oopperaan ja sinfoniseen perinteeseen on kiistaton. Näiden kahden syvällisen taiteilijan kokemukset ja luova vaihto ovat edelleen pala elävää musiikkihistoriaa, joka resonoi niin lavalla kuin niiden takana.