Uudet vanhat vaatekontit Hampurissa: Ei enää tekstiilijätettä!

Uudet vanhat vaatekontit Hampurissa: Ei enää tekstiilijätettä!

Tänään Hampurissa otetaan askel kohti kestävää tekstiilikulttuuria: kaupungin siivouspalvelu on pystyttänyt uusia vanhoja vaatekontteja parantaakseen rikkinäisten vaatteiden hävittämistä. Kaupungissa on tällä hetkellä yli 20 varikkokonttia, ja niitä tulee olemaan yhteensä jopa 30. Hankkeen on alun perin suunniteltu kestävän kaksi vuotta, ja tavoitteena on, että kotitalousjätteessä on vähemmän tekstiilejä. Aloite on suunnattu ensisijaisesti kansalaisille, sillä uusiin säiliöihin voidaan laittaa myös vaurioituneita vaatteita, kuten reikäisiä farkkuja. Erittäin likaiset osat tulee kuitenkin viedä suoraan kierrätyskeskukseen.

Joka viikko kahdesta kolmeen tonnia käyttökelvottomia vaatteita päätyy Hampurissa hävittämisestä huolehtivan Saksan Punaisen Ristin käsiin. Kerätyt tekstiilit löytävät sitten tiensä tekstiilien kierrättäjälle, joka lajittelee ne. Käyttökelpoisia osia käytetään uudelleen esimerkiksi puhdistusliinana, kun taas käyttökelvottomat tekstiilit poltetaan. Tämä prosessi on tärkeä askel vähennettäessä vuosittain syntyvää valtavaa tekstiilijätteen määrää.

Pikamuodin globaali ulottuvuus

Vaikka Hampurissa varmistetaan enemmän kestävyyttä, Greenpeace kehottaa varovaisuuteen tekstiilijätteen käsittelyssä. Greenpeacen luonnonvarojen suojelun asiantuntija Viola Wohlgemuth on korostanut pikamuodin katastrofaalisia vaikutuksia. Erityisen ongelmallinen tilanne on Itä-Afrikassa, jonne vanhoja vaatteita saapuu Euroopasta. Arushan kaltaisissa kaupungeissa jopa 40 prosenttia toimitetuista vaatteista on rikki, mikä asettaa suuria haasteita paikalliselle väestölle. Tekstiilien ylituotanto ei ainoastaan ​​synnytä jätettä, vaan myös vahingoittaa merkittävästi ympäristöä, kuten Nairobissa on havaittavissa: siellä oleva Nairobi-joki, joka oli aikoinaan juomaveden lähde, on nyt erittäin saastunut eikä ole immuuni hajuille.

Greenpeace vaatii siksi laillista tekstiilijätteen viennin kieltämistä ja maailmanlaajuista tekstiiliveroa, jotta tuotanto olisi kestävämpää. Loppujen lopuksi on kyse siitä, että uudet tekstiilit ovat kestäviä, myrkyttömiä ja kierrätettäviä. Painopisteen tulisi olla myös käytettyihin tavaroihin resurssien suojelemiseksi ja tuhlauksen välttämiseksi. Vuoteen 2030 mennessä 10 prosenttia Saksan kaupunkien keskustoista pitäisi olla käytettävissä vaihtoehtoisille kulutusmuodoille, kuten Greenpeace levittää.

EU:n politiikka ja valmistajien vastuu

Myös Euroopan tasolla tapahtuu paljon tekstiilijätteen osalta. Euroopan parlamentti on ottanut käyttöön toimenpiteitä vaarallisten kemikaalien vähentämiseksi tekstiileissä ja tukemaan kestäviä kuluttajien valintoja. Valmistajia pyydetään ottamaan vastuu tuotteistaan, vaikka niistä tulisi jätettä. Uusia ehdotuksia jätedirektiivin uudistamiseksi on määrä esittää maaliskuussa 2024 kerättyjen tekstiilien tehokkaammaksi hyödyntämiseksi.

Tässä aloitteessa kansanedustajat ajavat, että tekstiilit kerätään erikseen 1.1.2025 mennessä tavoitteena vähentää merkittävästi tekstiilijätteen määrää. Yksi erityisen tärkeä näkökohta tässä on laajennetun tuottajavastuun järjestelmien perustaminen. Tulevaisuudessa tekstiilien, kenkien ja asusteiden valmistajat joutuvat vastaamaan keräyksen, lajittelun ja kierrätyksen kustannuksista – todellinen paradigman muutos, jolla voi olla pysyvä vaikutus alaan.

Kaiken kaikkiaan on selvää, että sekä Hampurissa että Euroopan tasolla on otettu merkittäviä toimia tekstiilijätekriisin torjumiseksi. Kestävä tulevaisuus tekstiilialalla on mahdollista vain, jos kuluttajat, organisaatiot ja teollisuus työskentelevät käsi kädessä.

Löydät lisätietoja näistä aiheista osoitteesta NDR, Greenpeace ja Euroopan parlamentti.