St. Paulista maatilalle: Jennyn taistelu heinämaidon tulevaisuuden puolesta!

St. Paulista maatilalle: Jennyn taistelu heinämaidon tulevaisuuden puolesta!

Merkittävä tarina on kehittynyt Ala-Saksin kukkuloilla: Jennifer Johansson, koulutettu kiinteistöasiantuntija Hampurista, asuu nyt maatilalla Toppenstedtissä. Siellä hän ja hänen kumppaninsa Sven Ole ottivat haltuunsa hänen vanhempiensa maatilan, jolla on 50 lypsylehmää ja maatalousmaata. Tämä tapahtui vuonna 2020, kun pariskunta päätti seurata Svenin vanhempien jalanjälkiä, mutta lisättynä velkatavarana, joka usein liittyy maanviljelyyn. Tulevat haasteet ovat jo välittömiä, sillä säällä on ratkaiseva rooli juhannuksen heinänkorjuussa, varsinkin sateen uhatessa, kuten [NDR](https://www.ndr.de/ Fernsehenen/versanden/die_nordreportage/von-st-pauli-in-stall,sender-2892.html) raportoi.

Dokumentti kertoo pariskunnan vakuuttavan tarinan Jennyn ensimmäisen persoonan näkökulmasta, kun he kamppailevat maanviljelyn haasteiden kanssa yli kolmen vuoden ajan. Sadonkorjuustressistä traktorin ajokouluun byrokraattisiin esteisiin – kamera on heidän matkallaan mukana. Satunnaiset takaiskut, kuten tulipalo, saavat kaiken sekaisin ja pariskunta joutuu etsimään erilaisia ​​tapoja hoitaa maatilaa, oli se sitten heinämaidon, luomutuotannon, härän lihotuksen tai vaikka leirintäalueen idea.

Pohjois-Saksan heinämaito keskeisenä haasteena

Päätös keskittyä pohjoissaksalaisen heinämaidon tuotantoon ei ole sattuma. Tämäntyyppinen maidontuotanto selittyy erityisesti sillä, että lehmille syötetään vain ruohoa ja heinää. Hof und Marktin mukaan heinämaito on erittäin suosittua Itävallassa, jossa heinätuotannossa työskentelee noin 8 000 maanviljelijää. Heinämaitoa ei pidetä vain laadukkaana, vaan siinä yhdistyvät myös alueellisuuden ja kestävyyden käsitteet. Tämä kehitys on osa itävaltalaista identiteettiä ja edistää merkittävästi YK:n kestävän kehityksen tavoitteita, kuten ministeriäänet korostavat.

Ympäristönsuojelulla on keskeinen rooli heinämaidon tuotannossa. ARGE Heumilch on Euroopan johtava yritys ja sitoutuu aktiivisesti kestäviin taloudellisiin käytäntöihin. Se kokoaa yhteen noin 8 000 heinämaidon viljelijää, mutta myös yli 100 jalostajaa. Jäsenyrityksille on tärkeää kunnioittaa elinympäristöä ja käyttää paikallisia resursseja, mikä lisää biologista monimuotoisuutta ja parempaa tuotteiden laatua, sanoo Karl Neuhofer, ARGE Heumilchin puheenjohtaja.

Katse tulevaisuuteen

Kysymys siitä, miten heinämaitoa voidaan jatkossa markkinoida, ei koske vain Johannsonia ja Sven Olea, vaan myös koko alaa. Kestäviä lähestymistapoja heinämaidon tuotantoon analysoi Wienin luonnonvara- ja biotieteiden yliopisto, joka kokosi tutkimuksen tulokset YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden yhteydessä. Tämä tutkimus osoittaa, että perinteinen viljelymenetelmä heinämaidon tuotannossa on varmasti mukautuva.

Vaikka monien pohjoisen maatalousyritysten haasteet kasvavat koko ajan, on toivottavaa, että Jennyn ja Svenin kaltaiset hyvin koulutetut nuoret voivat paitsi pelastaa tilan, myös edistää kestävää maataloutta. Koska näyttää siltä, ​​että innovatiivisia ratkaisuja tarvitaan ja tie menestykseen on kivinen, mutta täynnä mahdollisuuksia.