Muistoja Anklamin antifasistisesta paikalliskorttelista: näyttely ja kiertue!

Muistoja Anklamin antifasistisesta paikalliskorttelista: näyttely ja kiertue!

14. heinäkuuta 1945, vain vähän aikaa toisen maailmansodan päättymisen jälkeen, KPD:n, SPD:n, CDU:n ja LDP:n edustajat heiluttivat lippua Berliinissä ja perustivat antifasistisen demokraattisen blokin. Tämä oli ensimmäinen askel kohti poliittista uudelleenjärjestelyä Saksassa Pohjoisen kuriiri raportoitu. Seuraavana päivänä tämä päätös konkretisoitui, kun samat puolueet perustivat paikallisen blokin Anklamiin. Johtajina olivat Karl Lawonn ja Alfred Hahn KPD:stä sekä Rudolf Klühs ja Karl Meier SPD:stä.

Tämän poliittisen liittouman perustaminen tapahtui mullistusten aikoihin, joita Valtion kansalaiskasvatuskeskus näkee poliittisen kulttuurin kehityksen kannalta ratkaisevan tärkeänä. Historioitsija Christoph Wunnicke valaisee tätä tärkeää aikakautta tapahtumasarjan kolmannessa osassa, joka järjestetään torstaina 19. kesäkuuta klo 18. entisessä Wehrmachtin vankilassa Anklamissa.

Näkemyksiä ja retkiä Wehrmachtin vankilaan

Kävijöillä on mahdollisuus osallistua klo 17 alkaen opastetulle kierrokselle historiallisessa rakennuksessa, jota johtaa museojohtaja Sabine Görner. Tapahtumaan on vapaa pääsy, ja opastettuja kierroksia tarjotaan hintaan 4,50 euroa. Sarjan järjestävät Anklamin hansakaupunki, Anklamin Democracy Shop ja Anklamin ja ympäristön historiallinen yhdistys, mikä korostaa näiden muistotilaisuuksien tärkeyttä.

Sodan jälkeisinä vuosina antifasistiset puolueet ja ammattiliitot hyväksyttiin virallisesti Neuvostoliiton miehitetyllä vyöhykkeellä 10. kesäkuuta 1945 alkaen. KPD:n perustaminen ja myöhemmin Saksan sosialistisen yhtenäisyyspuolueen (SED) muodostuminen huhtikuussa 1946 olivat merkittäviä silloisen poliittisen maiseman kannalta. Saksan historian asiakirjat show.

Antifasismi poliittisena välineenä

Antifasismi on täyttänyt paitsi historiallisia tehtäviä, myös selkeitä sisä- ja ulkopoliittisia tehtäviä. DDR:ssä se toimi keinona eristää Saksan liittotasavalta kylmän sodan aikana ja vakauttaa SED-valtaa. Kommunismin kaatumisen jälkeen antifasismi säilyi tärkeänä poliittisena välineenä yhteiskunnallisten liikkeiden mobilisoinnissa, vaikka sen teoreettinen perusta kyseenalaistui yhä enemmän Liittovaltion kansalaiskasvatusvirasto keskustellaan kriittisesti.

Antifasismin kehittyminen DDR-identiteetin leitmotiivina, kuten Walter Ulbricht kuvaili sen keskeistä roolia, havainnollistaa tämän ideologian monimutkaisuutta ja muuttumista vuosien mittaan. Ei vain reaktiona äärioikeistolaisille, vaan myös kulttuurisena ja emotionaalisena mobilisointivälineenä, antifasismi on säilyttänyt merkityksensä tähän päivään asti. Se on enemmän kuin pelkkä historiallinen termi; se on osa jatkuvaa keskustelua identiteetistä ja vastuusta Saksan historiassa.

Sitäkin tärkeämpää on tukea Anklamin tulevan tapahtuman kaltaisia ​​tapahtumia, jotta muisto säilyy elossa ja historian opetukset välitetään tuleville sukupolville.