Venäläinen lentokone BER:ssä: pidätetty ja unohdettu kolmeksi vuodeksi!

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Venäläinen liikelentokone on ollut pidätettynä BER-lentokentällä vuodesta 2022 lähtien EU:n pakotteiden vuoksi. Kustannukset ja tulevaisuus epäselvä.

Ein russisches Geschäftsflugzeug ist seit 2022 am Flughafen BER aufgrund von EU-Sanktionen festgesetzt. Kosten und Zukunft unklar.
Venäläinen liikelentokone on ollut pidätettynä BER-lentokentällä vuodesta 2022 lähtien EU:n pakotteiden vuoksi. Kustannukset ja tulevaisuus epäselvä.

Venäläinen lentokone BER:ssä: pidätetty ja unohdettu kolmeksi vuodeksi!

Venäläinen liikelentokone Hawker 800XP on ollut jumissa Berlin-Brandenburgin lentokentällä (BER) nyt yli kolme vuotta. Tämä seikka johtuu EU:n Venäjän vastaisten pakotteiden käyttöönotosta ja jatkumisesta. Uckermarkkurierin mukaan kone oli pysäköity Schönefeldiin helmikuussa 2022.

Lentokentän tiedottaja vahvisti, että kärsinyt lentokone on edelleen BER:n tiloissa. Tilanne ei ole stressaava vain omistajalle, vaan myös lentoasemalle itselleen, koska lentokoneiden pysäköinti maksaa paljon. BER-kustannustaulukoiden mukaan ensimmäiset kolme tuntia maksoivat noin 77,63 euroa. Tätä asetusta ei kuitenkaan erityistapauksena voida soveltaa tässä erityistapauksessa.

Lentokentät ja reittilentoyhtiöt

Tämän ainutlaatuisen kappaleen lisäksi venäläisiä lentokoneita on myös muilla Saksan lentoasemilla, mukaan lukien suuria rahtikoneita. Mitä näille koneille oikein tapahtuu, on edelleen mysteeri. Näiden lentokoneiden pysäköinti herättää monia kysymyksiä, jotka lentoasema itse esittää mieluummin toimivaltaisille viranomaisille.

Sillä välin EU käsittelee äskettäin päätettyjen uusien pakotteiden kysymystä. Nämä toimenpiteet on suunnattu ihmisille ja organisaatioille, jotka tukevat Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainaa vastaan. Berliner Zeitungin mukaan tämä yhdestoista pakotepaketti on suunniteltu estämään olemassa olevien pakotteiden kiertäminen.

Poliittinen konteksti

EU on viime kuukausina asettanut suuren määrän vientikieltoja, jotka koskevat tavaroita, joiden kauppavolyymi ennen sotaa oli noin 50 miljardia euroa vuodessa. Myös Venäjältä peräisin olevien tavaroiden tuontikiellot ovat 60 % sotaa edeltävästä viennistä noin 90 miljardin euron arvosta. Sellaisia ​​maita kuin Kazakstan, Armenia, Yhdistyneet arabiemiirikunnat ja Kiina epäillään toimineen ohitusmaina.

Ursula von der Leyenin johtama komissio kuvaili uusista toimenpiteistä tehtyä sopimusta tärkeäksi välineeksi torjua Venäjän sodankäyntiä. Pidätettyjen lentokoneiden ongelma voi olla myös osa suurempaa poliittista peliä, jolla on kauaskantoisia seurauksia.

Kaiken kaikkiaan Berliinissä pidätettyyn venäläiseen lentokoneeseen liittyvä tilanne ei ole vain paikallinen, vaan myös kansainvälinen ongelma, joka on syvästi kietoutunut geopoliittisiin jännitteisiin.