Suche
Mein Konto
Kokoomuskonflikti: perustuslakituomarin valinta aiheuttaa levottomuutta MV:ssä
Mecklenburg-Vorpommernin koalitioiden välisellä jännitteellä keskustellaan myrskyisästi uusien perustuslakituomareiden valinnasta.
Kokoomuskonflikti: perustuslakituomarin valinta aiheuttaa levottomuutta MV:ssä
Mecklenburg-Vorpommernin poliittisessa maisemassa uusien perustuslakituomareiden valinta Bundestagissa on muuttunut dramaattisesti. Perjantaina äänestystä lykättiin lyhyellä varoitusajalla, mikä johti erilaisiin reaktioihin liittohallituksen musta-puna-koalitiossa. NDR:n mukaan SPD- ja CDU-puolueet pitävät sisäistä konfliktia vähemmän tärkeänä kuin oppositio, joka koostuu AfD:stä ja vasemmistosta.
SPD:n Potsdamin oikeustieteen professori Frauke Brosius-Gersdorfin nimitys on erityisen räjähdysherkkä, koska se voi olla vaarassa Unionin ryhmän kritiikin vuoksi. Pääministeri Manuela Schwesig (SPD) ilmaisi suuttumuksensa selkeästi: Hän kuvaili unionin toimintaa vastuuttomaksi. Myös sisäministeri Christian Pegel on huolissaan ja sanoo, että kaikki ovat "ehkä hieman järkyttyneitä", mikä osoittaa asteittaista pohdiskelua.
Poliittiset kiistat ja sisäiset konfliktit
CDU:n osavaltion puheenjohtaja Daniel Peters löytää selkeät sanat ja näkee tilanteen "valitettavana", mutta samalla korostaa, että on tärkeämpääkin tekemistä. Kaikista väitteistä huolimatta Peters tekee selväksi, ettei hän pelkää liittouman katkeamista. Sillä välin AfD käyttää tilaisuutta leimata unionin Brosius-Gersdorfin käsittelyä "moraaliseksi konkurssin julistukseksi". Hän arvostelee myös sitä, että SPD:n ehdokas olisi pitänyt hylätä aiemmin hänen aborttioikeuksia koskevan kannan vuoksi. Vasemmiston osavaltion puheenjohtaja Hennes Herbst puhuu "täydestä katastrofista" ja vaatii unionin ja vasemmiston välistä sopimusta kahden kolmasosan enemmistöstä, mikä lisää koalition dynamiikkaa.
Nämä kiistat voivat johtaa luottamuksen menettämiseen CDU/CSU:n ja SPD:n välillä, mikä voi muodostua ongelmalliseksi koalitiolle. Tärkeät paikat liittovaltion perustuslakituomioistuimessa ovat edelleen epäselviä, koska liittopäivien äänestys uudesta nimityksestä siirrettiin.
Valtakunnalliset kiistat ja demokratian perusteet
Kriittisessä analyysissä viitataan myös perustuslain 14 §:n rooliin, joka turvaa yksityisomaisuuden ja muodostaa sosiaalisen markkinatalouden perustan. Liittopäivien jäsen Philipp Amthor pitää vaalit lisääntyneen poliittisen polarisoitumisen syynä. Oikeusministeri Katy Hoffmeister kuitenkin korostaa, että perustuslakituomareiden valinta on lainsäätäjän päätös.
Tämän kehityksen valossa asialistalla on myös liikennevaloliiton vaalilain uudistus. Liittovaltion perustuslakituomioistuin julisti osan uudistuksesta perustuslain vastaisiksi, millä on kauaskantoisia seurauksia. Uudistuksen alkuperäinen tavoite oli pysäyttää liittopäivien laajeneminen ylikuormitus- ja kompensaatiomandaattien kautta. Tuomioistuin suunnittelee nyt uudistusten ja siirtymäsäännöksen yhdistelmää aiemman viiden prosentin lausekkeen kanssa, joka on voimassa uuteen asetukseen saakka. Liikennevalokoalitiota pyydetään pohtimaan erilaisia vaihtoehtoja kynnyslausekkeen muuttamiseksi.
Mecklenburg-Vorpommernin poliittiset tapahtumat osoittavat, kuinka tiiviisti toisiinsa liittyvät kansalliset ja alueelliset kysymykset ovat olemassa. Muutokset vaalirakenteessa ja perustuslakituomareiden vaaleihin liittyvät kiistat ovat vain muutamia näkökohtia, jotka pitävät poliittiset toimijat edelleen varpaillaan.