Rostockin talouskriisi: 11 miljoonan euron alijäämä vaarantaa palkat!

Rostockin talouskriisi: 11 miljoonan euron alijäämä vaarantaa palkat!

Rostockissa on paljon jyrinää: kaupunki on vakavien taloudellisten haasteiden edessä miljoonan dollarin alijäämän vuoksi. Yhdentoista miljoonan euron reikä uhkaa vaarantaa noin 2 600 työntekijän palkat. Pormestari Eva-Maria Kröger soittelee hälytystä, koska marras- ja joulukuun palkkojen sekä vuosittaisen erityismaksun sujuva maksaminen on vaarassa. Kansalaisten on hyväksyttävä ylimääräinen maksu keskiviikkona 19. marraskuuta, jotta pahempaa ei tapahdu. Lisäkysymyksiä herättää se, että vuosien 2024 ja 2025 budjettisuunnittelu, jossa henkilöstöä on vain 389 miljoonaa euroa, on arvioitu liian alhaiseksi.

Mutta kuinka tämä valitettava tilanne saattoi syntyä? Krögerin mukaan lisätarve johtuu käynnissä olevista työehtoneuvotteluista sekä kasvavista hoito- ja sairausvakuutuksen kustannusosuuksista, jotka havaittiin vasta vuoden 2025 talousarvion toteutuksen aikana. Nämä muutokset yhdessä ennusteen kanssa, joka kiinnitti huomiota alijäämään lokakuussa 2023, ravistelee kunnan taloudellista vakautta. Lisäksi Komba- ja DBB-virkamiesliitot vaativat avointa selitystä syistä ja strategiaa vastaavien tilanteiden välttämiseksi tulevaisuudessa.

Budjetin jäädyttäminen ja sen seuraukset

Hyvin lyhyessä ajassa määrättiin budjetin jäädyttäminen, työkalu, jolla kaupungin hallinto voi minimoida tai pysäyttää tietyt menot, kun menot ylittävät tulot. Tällaisilla toimenpiteillä pyritään vakauttamaan budjettitilannetta ja ylläpitämään taloudellista toimintakykyä. Tämä tarkoittaa kuitenkin myös sitä, että uusia investointeja ja hankkeita on lykättävä. Tämä vaikuttaa erityisesti vapaaehtoisiin menoihin, kuten urheiluseurojen tukemiseen tai leikkikenttien uusimiseen. NDR:n raportin mukaan on odotettavissa, että kansalaiset joutuvat luopumaan tarjouksista, kaupungin hallinnon tiedusteluihin vastaaminen kestää kauemmin ja maksut ja kiinteistöverot voivat myös nousta.

Mutta eikö budjettipullonkaulojen pyörä pyöri vain Rostockissa? Saksassa on samanlainen kuva. Monen kuntien taloudellinen tilanne on heikentynyt kuluneen vuoden aikana. Verotulot pysähtyvät ja tärkeät menotyypit, kuten henkilöstö- ja sosiaalikulut, kasvavat jatkuvasti. Tämä dokumentoitiin Bertelsmann-säätiön ”Kuntien talousraportissa 2025”, joka korostaa huolestuttavia suuntauksia. Rakenteelliset ongelmat, erityisesti sosiaalimenojen osalta, ovat edelleen ratkaisematta, mikä kyseenalaistaa kuntien taloudellisen toimintakyvyn.

Pahimpien ennusteiden mukaan Rostockin velat voisivat kasvaa noin 130 miljoonaan euroon vuoteen 2027 mennessä muun muassa räjähdysmäisesti kasvavien sosiaalikustannusten vuoksi. 12 miljoonan euron alijäämää on tarkoitus pienentää, mutta tulevaisuuden näkymät ovat pessimistiset: lähivuosina on 60 miljoonan euron vuosivajetta. Kysymykset tarpeellisesta valtakunnallisesta valtionuudistuksesta ja liittohallituksen selkeistä rahoitusvastuista ovat kiireellisiä kuntien tehtävien turvaamiseksi pitkällä aikavälillä.

Samaan aikaan poliittisessa keskustelussa voidaan kuulla monia ääniä. Myös Rostocker Bundin ja SPD-parlamenttiryhmän Sybille Bachmann ovat vaatineet puuttuvien lisävaatimusten selventämistä ja tarjoavat tukea tarvittaviin lisämenoihin henkilöstöalalla. Nähtäväksi jää, miten tilanne kehittyy ja pystyvätkö kansalaiset näyttämään oikeaa esimerkkiä ratkaisukeskeisestä viestinnästä ja kestävästä finanssipolitiikasta ensi keskiviikkona.