EU haluaa käyttää jäädytettyjä Venäjän varoja: Belgian skeptinen linja!

EU haluaa käyttää jäädytettyjä Venäjän varoja: Belgian skeptinen linja!

Keskustelut Euroopan unionin sisällä Venäjän jäädytettyjen omaisuuserien käsittelystä ovat yhä konkreettisempia. Tällä hetkellä pöydällä on useita ehdotuksia, jotka voivat vaikuttaa merkittävästi Ukrainan taloudelliseen tukeen vuoteen 2027 asti. Loud FAZ Keskeinen ajatus on käyttää näitä jäädytettyjä varoja hyvityslainojen rahoittamiseen, mutta tämä kohtaa vastustusta - erityisesti Belgiasta.

Belgia suhtautuu skeptisesti EU-komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin ehdotukseen, jonka mukaan Ukrainalle myönnettäisiin lainoja jopa 210 miljardin euron arvosta. Tähän saattaa liittyä epävarmoja oikeudellisia ja taloudellisia riskejä, joita ei voida jättää huomiotta Venäjän mahdollisen vastareaktion vuoksi. Lisäksi Belgia vaatii, että muut EU-maat jakavat taloudellisen riskin ennen kuin se hyväksyy tällaisen järjestelyn.

Korvauslainat ja taloudelliset vaikutukset

Korvauslaina riippuu meneillään olevasta Venäjän omaisuuden jäädyttämisestä, joka tarkistetaan kuuden kuukauden välein. Unkarin kaltaisten maiden mahdollinen "ei" Viktor Orbánin aikana voi aiheuttaa ongelmia, koska Venäjän keskuspankki voisi vaatia varojensa kotiuttamista. Tämä herättää kysymyksen siitä, kuinka paljon oikeudelliset huolenaiheet rasittavat solidaarisuutta EU:ssa.
Ekonomisti Benjamin Hilgenstock varoittaa, että Kiinan ja Saudi-Arabian kaltaisilla mailla on hyvin vähän vaihtoehtoja valuuttavarannoilleen. Tämä voi johtaa siihen, että valtiot yrittävät painostaa Euroopan maita vetäytymällä valtionobligaatioistaan.

Ukrainan kriittinen taloudellinen tilanne vaatii pikaisia ​​ratkaisuja. Erään arvion mukaan Ukraina tarvitsee noin 135,7 miljardia euroa seuraavan kahden vuoden aikana. Sopimus Venäjän varojen käytöstä voisi olla merkki siitä, että Ukraina voi jatkaa puolustusmenojensa rahoittamista, jos Venäjä suostuu maksamaan korvauksia sodan jälkeen.

Kannustaminen pakotteiden täytäntöönpanoon

Venäjän öljy-yhtiöiden vastaisten pakotteiden täytäntöönpano USA:ssa erityisesti Donald Trumpin hallinnon aikana on tuonut mukanaan merkittävän muutoksen. Viimeaikaisten raporttien mukaan Venäjän öljyn hinta on laskenut maailmanmarkkinoihin verrattuna, mikä luo painetta Venäjälle. Tämä on ratkaisevan tärkeää Venäjän kyvylle kattaa sotakulunsa. Yli 500 EU:n säiliöalusta, joiden epäillään joutuneen pakotteiden alaisena, on tunnistettu, mutta näiden alusten toiminta ei ole laskenut niin jyrkästi kuin Yhdysvaltojen pakotteiden aikana.
Pahentaakseen tilannetta entisestään EU voi suunnitella hätävaltuuksien käyttöönottoa vastustaakseen vastustusta, esimerkiksi Unkarista, varmistaen, että Venäjän varat pysyvät jäädytettyinä loputtomiin.

Jatkossa Belgia voisi vaatia jäädytettyjen venäläisten varojen keskitettyä hallinnointia Euroclear-yhtiön kautta. Näiden varojen arvoksi voidaan arvioida noin 185 miljardia euroa ja yhteistyötä haetaan Saksan, Ranskan, Ruotsin ja Kyproksen välillä varojen saamiseksi käyttöön. Liittovaltion hallitus on kuitenkin haluton paljastamaan tietojaan jäädytetyistä varoista.

Kaiken tämän kehityksen perusteella on selvää, että sopimukseen pääseminen Venäjän omaisuuden käytöstä ja Ukrainalle annettavasta taloudellisesta tuesta ei ole vain haaste EU:n sisällä, vaan sillä voi olla myös kauaskantoisia geopoliittisia vaikutuksia. Seuraavat kaksi viikkoa EU:n valtion- ja hallitusten päämiesten kokoukseen Brysselissä ovat ratkaisevan tärkeitä, jotta päästään yhteisymmärrykseen ja löydetään ratkaisu, joka ei ainoastaan ​​estä humanitaarista katastrofia, vaan voi myös vakauttaa Ukrainan taloudellisen tilanteen.