Naiset pakossa: Näkymättömät taistelijat Euroopan kaduilla

Naiset pakossa: Näkymättömät taistelijat Euroopan kaduilla

Muuttoliike on meitä kaikkia koskettava asia, joka on viime vuosina noussut yhä enemmän esille. Vaikean matkan Eurooppaan eivät vain miehet, vaan myös monet naiset jättävät kotimaansa eri syistä. Raportti osoitteesta DW osoittaa, kuinka naiset kohtaavat sodan, väkivallan, patriarkaaliset rakenteet ja taloudellisen epävarmuuden. Paremman elämän toivon ohjaamana he usein pakenevat vapautuakseen väkivaltaisista kumppaneista tai pakkoavioliitoista.

Luvut puhuvat puolestaan: Vuonna 2023 EU:ssa tehtiin lähes miljoona turvapaikkahakemusta, joista kolmannes oli naisilta – yli 300 000 naista! Erityisen huomionarvoista on, että se on kovaääninen Eurostat Naisten ja tyttöjen hakemukset Saksassa ovat pysyneet vakaina 30–40 prosentissa vuodesta 2015. Alle 15-vuotiaiden lasten joukossa turvapaikanhakijoiden sukupuolisuhde on lähes sama, kun taas 18–24-vuotiaista vain joka viides on nainen.

Maahanmuuton haasteet

Muuttoliike ei kuitenkaan usein ole ongelmatonta. Yli 60 prosenttia EU:n rajalle saapuvista naisista tulee itäisen Välimeren reittiä pitkin ja suurin osa tulee Afganistanista ja Syyriasta. Tilanne on huolestuttava myös Länsi-Afrikan naisille. Varsinkin Senegalista ja Malista kotoisin olevat naiset vaarantavat henkensä päästäkseen perheensä Euroopassa, vaikka heidän olisi otettava riskejä, kerrotaan. DW. Vain yhdessä vuodessa malilaisten turvapaikkahakemusten määrä kaksinkertaistui 17 000:een.

Monet ihmiset eivät tiedä, että naiset pakenevat harvoin yksin. He ovat usein lastensa mukana, mikä vaikeuttaa heidän tilannettaan entisestään. Vuosina 2012–2016 Saksassa asui yli puoli miljoonaa naispakolaista, joista monilla oli vain vähän mahdollisuuksia omatoimiseen elämään. Yhteiskuntaa pyydetään tukemaan näitä naisia.

Integraatio ja osallistuminen

Pakolaisnaisten integroituminen on vaikeaa. Kuten kattava raportti bpb selvitettynä, heidän elämäntilanteensa vaihtelevat suuresti. Ystävät tai äiti-isä-lapsi-ryhmät osallistuvat integraatio- ja kielikursseihin eivät ole harvinaisia. Mutta naisten osuus näillä kursseilla on laskussa. Voidaan havaita, että pakolaisnaiset päätyvät todennäköisemmin marginaalisiin töihin, koska heillä on usein vastuu lastenhoidosta ja muista kotitöistä.

Toinen ongelma on syrjintä: mielikuva, jonka mukaan pakolaisnaiset ovat vain miespuolisten maahanmuuttajien passiivisia kumppaneita, vähentää heidän todellisuuttaan ja lisää tämän ryhmän näkymättömyyttä. Heihin vaikuttaa myös enemmän työttömyys; työllisyysaste on 17 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin pakolaismiesten.

Poliittinen ja sosiaalinen huomio pakolaisnaisia ​​kohtaan on kasvussa, mutta haasteet ovat valtavia. Työmahdollisuuksien, koulutuksen ja terveyspalvelujen saatavuus jää usein toteutumatta. Naisten erityistarpeita vastaavat aloitteet ovat avain onnistuneeseen integraatioon, painottavat useat asiantuntijat.

Meidän on tuettava toisiamme, kun kyse on näiden naisten auttamisesta. Integraatio ei ole kertaluonteinen tapahtuma, vaan prosessi, joka vaatii kärsivällisyyttä, ymmärrystä ja ennen kaikkea vakautta elämän eri osa-alueilla.