EU:n korruptio: Italia estää tärkeän lakiuudistuksen!

EU:n korruptio: Italia estää tärkeän lakiuudistuksen!

Keskustelu korruptiosta Euroopan unionissa on muuttumassa yhä dramaattisemmaksi, etenkin kun otetaan huomioon monet skandaalit, kuten Qatargate tai EU:n entisen parlamentaarikon Pier Antonio Panzerin viimeaikaiset paljastukset. Nämä tapahtumat tuovat esiin puutteet korruption torjunnassa EU:n tasolla. 16.6.2025 korruption torjuntaa vahvistavan direktiivin hyväksyminen epäonnistui Strasbourgissa käydyissä toimielinten välisissä neuvotteluissa, minkä poliitikot pitivät selventävänä merkkinä EU:n sisällä käynnissä olevista saarroista. äänekäs euractiv Erityisesti Italian hallitus Giorgia Melonin alaisuudessa on tärkein syy tämän direktiivin epäonnistumiseen. Hän vastustaa "vallan väärinkäytön" sisällyttämistä erityiseksi korruptiorikokseksi.

Saksa on myös joutunut kritiikin ristituleen, koska sillä ei ole vastaavaa rikoslakia, mikä mutkistaa tilannetta entisestään. Direktiivi olisi paitsi yhdenmukaistanut jäsenvaltioiden välisiä seuraamuksia, myös laajentanut korruption määritelmää ja vahvistanut kansallisia korruptiontorjuntaviranomaisia. Nähtäväksi jää, löytyykö kompromissi, kansanedustaja Raquel García Hermida-van der Walle korostaa.

Kriittinen tausta ja toiminnan tarve

Korruptiotapausten lisääntyminen EU:ssa - pelkästään viime vuosina lukuisia korkea-arvoisia poliitikkoja ja virkamiehiä on liitetty rikolliseen toimintaan - on myös ristiriidassa konkreettisten toimenpiteiden tarpeesta käytävän keskustelun kanssa. Vuoden kyselyiden mukaan BPB 68 prosenttia eurooppalaisista pitää korruptiota maassaan laajalle levinneenä, ja vain 31 prosenttia uskoo, että nykyiset korruption vastaiset toimet ovat todella tehokkaita.

EU:n komissio aikoo edelleen tehostaa korruption vastaisia ​​toimiaan. Komission varapuheenjohtaja Věra Jourová on ilmoittanut, että jatkossa keskitytään virka-aseman väärinkäytön kriminalisointiin. Tämän puolestaan ​​pitäisi auttaa aktiivisesti torjumaan korruptiota ei vain julkisella vaan myös yksityisellä sektorilla. "On tärkeää luoda rehellisyyden kulttuuri", hän sanoo tässä yhteydessä ja viittaa suunniteltuihin tiedotuskampanjoihin.

Uudistusten suunta

Haasteena on myös se, että ehdotuksesta eurooppalaisen eettisen viranomaisen perustamisesta on toistaiseksi luovuttu. Tämä johtui Euroopan kansanpuolueen painostuksesta, joka ilmaisi huolensa sen tehokkuudesta ja toteutettavuudesta. Lisäksi tutkimukset osoittavat, että monet kansalaiset EU:n tapaan näkevät korruption vakavana uhkana demokratialle ja oikeusvaltiolle. Näin komissio selittää että ongelmat ovat luonteeltaan syvällisiä ja eivät liity pelkästään yksittäisten jäsenvaltioiden lainsäädäntökausiin, vaan myös EU:n kokonaisstrategiaan. Korruption sanotaan maksavan EU:n taloudelle vähintään 120 miljardia euroa vuodessa.

Mitä tapahtuu seuraavaksi? Uusi neuvottelukierros on jo suunniteltu ennen kuun loppua, ja neuvoston puheenjohtajavaltio Puola toivoo saavansa pian myönteisiä tuloksia. Mutta kysymys on siitä, perustuvatko nämä neuvottelut todelliseen muutostahtoon vai ovatko jäsenvaltiot edelleen kansallisten etujen tukossa. Tulevaisuutta varten tarvitaan pikaisesti vahva poliittinen signaali - ei vain laajalle levinneen korruption ehkäisemiseksi vaan myös torjumiseksi.