Vechtan yliopisto taistelee ruokajätteitä vastaan Intiassa!

Vechtan yliopisto taistelee ruokajätteitä vastaan Intiassa!

Vechta, Deutschland - ruokajäte on aihe, joka koskee meitä kaikkia. Aikoina, jolloin kestävyys ja resurssien suojaus ovat erittäin suosittuja, tarvitaan innovatiivisia lähestymistapoja. Vechtan yliopisto on nyt osa kansainvälistä, monitieteistä tutkimusprojektia, joka alkaa täsmälleen siellä. Keskitytään ruokajätteiden hyödyntämiseen Bengalurussa, Intiassa. [Lihan talouden] (https://www.fleischwirtschaft.de/forschung/forschung-und-deckwinzti-univeritaet-vechta-gdschafts- lebensmitten-62821), prof. Dr. Andreas Bürkean yliopiston yliopiston. Göttingen koordinoi. Tämän yhteistyön tavoitteena on analysoida kaupunkien ja maaseutualueiden välistä vuorovaikutusta löytääkseen parempia ratkaisuja elintarvikejätteen vähentämiseksi.

Katso EU: n nykyisen elintarvikkeiden tuhoamisen nykytilanne osoittaa, että monet jäsenvaltiot ovat tutkineet elintarviketappioita ja jätteitä vuosia. Käytetään erilaisia menetelmiä, kuten olemassa olevien tilastojen käyttö ja kotitalouksien tutkimukset tai jätteiden etsiminen. Thünen-instituutti antoi arvokasta asiantuntemusta, etenkin [Thünen] (https://www.thuenen.de/de/themenfelder/welternaverehr-und-und-globale- resurssit/weniger-est- ja bafelle-vähennettyjen kehysten, jotka ovat Määrittely- ja all-osio- ja kansainvälisiä organisaatioita. Jätteet luotiin vuonna 2018 EU: n jätteen kehysdirektiivin tarkistamalla.

EU -projektit ja pelkistystavoitteet

Tärkeä askel ruokajätteen torjumiseksi oli EU: n komission ehdotus jätteiden kehysdirektiivin tarkistamiseksi heinäkuussa 2023. Tähän sisältyy kansallisen tason sitovien jätteiden vähentämistavoitteiden sitominen vuoteen 2030. Lezetzmittelchwaltung-welche-massansiirto-eu) raportoi. EU: n parlamentti on kulkenut selkeämmän kurssin ja vaatii jopa vähintään 20 prosentin vähentämistä elintarvikkeiden jalostuksessa ja 40% vähittäiskaupassa ja ravintoloissa.

Tällainen menettely on enemmän kuin tarpeen. EU: n aikuiset kansalaiset heittävät keskimäärin 173 kg ruokaa vuodessa, todellinen absurdi. EU aikoo lisätä tietoisuutta ns. "Rumoista" hedelmä- ja vihanneslajikkeista ja vapauttaa niitä, joita ei myydä, mutta silti kuluttavaa ruokaa. Nämä toimenpiteet voisivat auttaa vähentämään merkittävästi pelottavia lukumääriä ruokajätteiden ympärillä.

missä olemme?

Elintarvikejätteen tietojen keräämisen ja vertailun haasteet säilyvät kuitenkin. Eri määritelmät ja mittausmenetelmät vaikeuttavat selkeän yleiskuvan saamista. [Thünen] (https://www.thuenen.de/de/themenfelder/welternaeehrung-und-globale-dessourcen/weniger-ist-mehr-ehre- und-abfalle vähentyneen) mukaan [abfalle on vähentynyt). Toinen saalis on, että ruokajäte pätee vain niihin, joita laillisesti pidetään jätteinä, mikä myös monimutkaistaa keskustelua. Jäsenvaltiot ovat velvollisia mittaamaan ja ilmoittamaan ruokajätettä vuodessa vuodesta 2020 lähtien, mutta riittääkö se tehokkaiden toimenpiteiden toteuttamiseen?

On vielä nähtävissä, johtaako äskettäin käyttöön otetut toimenpiteet elintarvikejätteen huomattavaan vähentymiseen. Mutta suunta on oikea, ja yhdistelmällä tutkimusta, poliittista tahtoa ja kuluttajien harkitsemista voimme ottaa tärkeän askeleen kohti kestävämpää tulevaisuutta.