Bremenin tuomioistuin: iskulause Josta merelle vahvistettiin

Bremenin tuomioistuin: iskulause Josta merelle vahvistettiin

5. joulukuuta 2025 Bremenin hallinto-oikeuden päätös herätti kohua, kun Palestiinaa kannattavan mielenosoituksen iskulause "Josta merelle" julistettiin lailliseksi. Miten buten ja sisällä Raportin mukaan kieltoa pidettiin asianmukaisena, koska iskulause liittyy terroristiorganisaatiorakenteisiin, erityisesti islamistiseen Hamas-ryhmään ja kiellettyyn Samidoun-yhdistykseen.

Tapahtuman toinen rekisteröijä oli nostanut kiellosta kanteen, mutta tuomioistuin hylkäsi kanteen perusteettomana. Päätöksessään se totesi, että iskulause mahdollisesti vaati Israelin tuhoamista ja juutalaisen väestön karkottamista. Tuomioistuin perusti tämän väitteen siihen, että Bremenissä toukokuusta kesäkuuhun 2024 järjestettävän vigilian iskulause ilmaisi hyväksyvän suhtautumisen Hamasin Israeliin 7.10.2023 tehtyihin hyökkäyksiin.

Oikeudellinen kehys

Tuomioistuimen päätös on päivätty 27.11.2025 ja sen tiedostonumero on 5 K 1012/24. Tuomioistuin korosti perustelussaan myös, että iskulausetta koskeva oikeuskäytäntö ei ole yhtenäinen ja että eri hallinto- ja rikostuomioistuimet tulkitsevat sitä eri tavalla. Jaosto antoi kuitenkin mahdollisuuden valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen ja pikavalituksen liittovaltion hallinto-oikeuteen.

Kantaja väitti, että iskulause oli moniselitteinen ja epäselvä. Oikeus hylkäsi tämän näkemyksen jyrkästi. Sloganin tulkinnalle ei ole perusteltua vaihtoehtoista tapaa, eikä kantaja ole etääntynyt riittävän selvästi iskulausetta käyttävistä terroristijärjestöistä.

Sosiaalinen konteksti

Tämä oikeudellinen kehitys joutuu emotionaalisesti latautuneeseen sosiaaliseen kontekstiin, jossa keskustelu Lähi-idän konfliktista ja palestiinalaisille annettavasta tuesta polarisoituu yhä enemmän. Iskulause "Josta mereen" tulkitaan monien ilmaukseksi Israelin olemassaolon oikeuden muodollisesta kieltämisestä, mikä tekee oikeusriidoista vastaavasti monimutkaisia ​​ja aiheuttaa valtavia sosiaalisia jännitteitä.

Sloganin kielto voi siis vaikuttaa myös tuleviin tapahtumiin ja mielenosoituksiin Saksassa, jossa laillisen protestin ilmaisun ja rikosoikeudellisesti merkityksellisen ilmaisun välisiä rajoja on jatkuvasti tutkittava. Ratkaiseva kysymys on edelleen: Mihin vedämme raja sananvapauden ja ääripropagandalta suojaamisen välillä? Aihe, joka ei koske vain lakimiehiä, vaan koko yhteiskuntaa.

Tässä tilanteessa on tärkeää pysyä valppaana ja seurata asian kehitystä, vaikka oikeusperustasta joskus puuttuisikin selkeä vastaus. Keskustelu ei todellakaan ole ohi.