Keinotekoinen älykkyys Bremenissä: Palveleeko se todella ihmisiä?

Keinotekoinen älykkyys Bremenissä: Palveleeko se todella ihmisiä?

Bremen, Deutschland - Nykymaailmassa, jolle on ominaista digitaaliset innovaatiot, näyttää siltä, ​​että meidät kirjaimellisesti pyritään ilmoittamalla keinotekoisesta älykkyydestä (AI). Ainakin niin se kuvaa Weser -kuriirin kirjoittajaa, joka tarkastelee nykyistä kehitystä lisäämällä skeptisesti. Erityisesti viestinnän alalla hän kokee, kuinka empatia toimii ihmisten välillä, mutta ei koneiden välillä. Tämä herättää kysymyksiä: Kuinka pitkälle AI voi mennä ymmärtämään ja reagoida ihmisen tunteisiin?

Elävä esimerkki tulee Bremenin kansalaisen jokapäiväisestä elämästä, jonka piti odottaa yhdeksän kuukautta hänen keltaisen roskakorinsa toimittamiseen. Sillä välin kirjoittaja sai sähköpostin hänen autopajansa AI: lta, joka ilmoitti hänelle välttämättömästä öljynvaihdosta. Mutta vielä yrittäessään sopia tapaamisesta KI: n kanssa, nimeltään "Alex", vain kokenut väärinkäsitykset. Viime kädessä vain oikean henkilön muistaminen voisi osallistua ratkaisuun. Tämä anekdootti kuvaa keskeistä ongelmaa: ihmisten välisen yhteyden ja ymmärryksen puute AI -vuorovaikutuksessa.

keinotekoisen empatian haaste

Mutta mikä on keinotekoinen empatia (Ke)? Teknologia, joka antaa koneille kyvyn tunnistaa ihmisen tunteet ja reagoida niihin. Sitä kutsutaan myös "afektiiviseksi AI: ksi" ja pyritään mullistamaan ihmisen ja koneen välistä vuorovaikutusta. Sovellusesimerkkeissä, kuten empaattiset chatbotit asiakaspalvelussa tai virtuaalisten avustajien terveydenhuoltojärjestelmässä, KE: n potentiaali on esitetty. Mutta tässä se koukkuu: Ihmisen empatia perustuu todellisiin tunteisiin, kun taas Ke voi vain simuloida tunteita. Se tuo meidät kysymykseen: Onko todella odotettavissa olevaa apua?

"Nature Machine Intelligence" -tutkimus osoittaa mielenkiintoisia lähestymistapoja. Tietotekniikan professori Tim Althoff Washingtonin yliopistosta käsitteli kysymystä siitä, voiko AI auttaa ihmisiä ilmaisemaan empatiaa tehokkaammin. Ryhmä osallistujia sai tukea AI -mallista, joka oli koulutettu tuottamaan empattisempia vastauksia. Vaikka vastaukset arvioitiin empattisemmaksi, apua hakevat eivät pitäneet sitä yhtä tehokkaana heti, kun he saivat tietää, että AI oli mukana. Nämä tulokset osoittavat, että ihmisen kontakti on edelleen korvaamattomia ja että KI ei korvaa ihmissuhteita, vaan sen tulisi parhaimmillaan tukea niitä.

Teknologiset rajat ja sosiaaliset huolenaiheet

keinotekoinen empatia on kaksisuuntainen miekka. Toisaalta emotionaaliset signaalit voidaan purkaa monimutkaisten algoritmien avulla, toisaalta luottamusta ja aitoutta koskevia kysymyksiä ei ole vastaamattomia. Psykiatri Andreas Meyer-Lindenberg korostaa AI: n mahdollista tukevaa roolia vertaisarjojen tarjoamisessa, mutta korostaa todellisten ihmisen yhdisteiden tarvetta. Koska Ke ei voi saavuttaa syviä todellisia suhteita, koska sillä ei ole luontaista motivaatiota ja sen sopeutumiskyky on rajallinen.

Bremenissä sijaitsevan jätteiden hävittämisen tulevaisuuteen, joka on kalliimpaa vuonna 2026, käy myös selväksi, että teknologinen kehitys liikkuu monilla elämänalueilla, mutta ihmissuhde on edelleen tärkeä. KE: n kehittämisen ja käytön tulisi siis olla vastuussa käyttäjien hyväksymisen ja luottamuksen varmistamiseksi.

Kaiken kaikkiaan osoittautuu, että vaikka AI ja heidän empattiset lähestymistavat ovat lupaavia, he eivät voi korvata aitoja ihmissuhteita. Keskustelu näiden tekniikoiden oikeasta käytöstä jatkaa meitä tulevaisuudessa.

Weser-Kurier, Deutschlandfunk ja Xpert.Digital tarjoavat arvokkaita näkemyksiä AI: n ja inhimillisen viestinnän maailmaan ja rohkaisevat heitä ajattelemaan näiden tekniikoiden mahdollisuuksia ja rajoja.