Työehtosopimusneuvottelut 2025: 1,2 miljoonan työntekijän vaatimukset kasvavat!

Työehtosopimusneuvottelut 2025: 1,2 miljoonan työntekijän vaatimukset kasvavat!

Ensimmäiset askeleet julkisen sektorin työehtosopimusneuvottelujen seuraavaan kierrokseen ovat lähellä. Syyskuusta alkaen Saksassa tehdään noin 1,1 miljoonalle liittovaltion työntekijälle kysyntäkysely. Lokakuussa ver.di liitto asettaa konkreettiset vaatimuksensa pöydälle. Itse työehtosopimusneuvottelut alkavat joulukuussa osavaltioiden työehtosopimusyhteisöllä (TdL), joka koostuu liittovaltioiden valtiovarainministereistä - Hesseniä lukuun ottamatta. Tässä pohditaan julkisen sektorin työntekijöiden työehtosopimuksiin liittyviä kysymyksiä siinä toivossa altaussee.info, että korkean inflaation ja yli 300 000 arvioinnin täyttämättömien paikkojen vuoksi MIKSI-vaatimuksia ei voida jättää huomiotta.

Kaikkiaan tämä vaikuttaa noin 1,2 miljoonaan työehtosopimustyöntekijään, joista yli 3 miljoonaa virkamiestä. Painopiste on erityisesti opettajissa, yliopistojen luennoitsijoissa, sairaanhoitajissa, vankilajärjestelmän sekä oikeuslaitoksen ja päiväkotien työntekijöissä. Ammattiliitot ovat asettaneet itselleen korkeat tavoitteet: He vaativat 10,5 prosentin tai vähintään 500 euron tulonkorotusta sekä 200 euron lisäpalkkiota juniorityöntekijöille. Myös Berliinin, Hampurin ja Bremenin työntekijöiden 300 euron kaupunkiavustus on keskustelussa. Nämä vaatimukset esitetään jatkuvasti korkean inflaation ja valtion työntekijöiden riittämättömien palkkojen taustalla.

Reaktiot ja haasteet

Ver.di:n puheenjohtaja Frank Werneke korostaa, että julkisessa palvelussa on "valtava ruuhka" ja raja on jo pitkään ylitetty. Virkamiesyhdistyksen johtaja Ulrich Silberbach vaatii osavaltioilta tarjousta, joka voi päästä yksimielisyyteen. Mutta valtioiden reaktiot ovat raittiita: TdL:n puheenjohtaja Andreas Dressel tiivistää osavaltioiden kannan selittämällä, että esitetyt vaatimukset ylittäisivät valtioiden kyvyn toteuttaa. Koalitio tekee selväksi, että palkkojen korottaminen maksaisi vähintään 19 miljardia euroa.

Keskustelu palkankorotuksista on kuin painajaista. Valtiovarainministeri Monika Heinold Schleswig-Holsteinista varoittaa suhteettomasta henkilöstökulujen noususta, kun taas ammattiliitot alkavat jo valmistautua mahdollisiin varoituslakoihin. Tämä myrskyisä tilanne varmistaa, että julkinen palvelu pysyy yhteiskunnallisen kiinnostuksen kohteena.

Tie sopimukseen

Huhtikuussa solmittu liittovaltion ja kuntien työehtosopimus tarjoaa vielä hämärän toivonpilkan: Vero- ja verovapaat erityismaksut olivat 3 000 euroa ja peruspalkka 200 euroa plus 5,5 prosentin korotus. Tällainen tulos voitaisiin, mutta ei välttämättä, siirtää tuleviin neuvotteluihin. Kiistanalaiset kohdat, kuten alemman tulotason vähimmäismäärä ja kaupunkivaltion tuki, ovat edelleen ratkaisematta ja vaativat selvennystä.

Pitkän aikavälin tavoitteena on päästä sopimukseen ennen joulua. Tämä on kuitenkin haastava tehtävä, varsinkin kun seuraava neuvottelukierros on suunniteltu pidettäväksi 7. ja 8. joulukuuta Potsdamissa. Jos neuvottelut epäonnistuvat, välimiesmenettely ei kuitenkaan ole mahdollinen, koska vastaavaa sopimusta ei ole. Julkishallinnon kireän tilanteen ja keskeneräisten neuvottelujen valossa lähikuukausia voidaan pitää työntekijöiden tulevaisuuden kannalta ratkaisevina.