Kansainvälinen Seegerichtshof: Hampurin avainrooli merilaissa

Kansainvälinen Seegerichtshof: Hampurin avainrooli merilaissa

Hamburg, Deutschland - Hampurin kansainvälinen Seegerichten -tuomioistuin (ISGH) juhlii tiivistä roolia merilain maailmassa. Serchs -yleissopimuksen (SRü) perustama vuonna 1982, mutta vasta vuonna 1994, ISGH perusti itsensä keskeiseksi laitokseksi riitapäätökselle globaalien merien yhteydessä. Mutta mitä tarkalleen Srü ja Isgh tekee?

Lean -lakisopimus koostuu yhteensä 320 kohdetta ja säätelee merkittäviä kohtia, kuten merialueiden rajaamista, meriympäristön suojaamista ja resurssien käyttöä maailman valtamereissä. Se käsittelee myös kuljetus-, kalastus- ja tieteellistä meritutkimusta koskevia kysymyksiä. Merenpohja julistettiin ihmiskunnan yhteiseksi perintöksi valtioiden välisen yhteistyön edistämiseksi ja ympäristövahinkojen välttämiseksi. Lisäksi Srü tuo mukanaan tärkeitä riidanratkaisua koskevia määräyksiä, joita jatketaan osana ISGH: ta rauhan ja oikeudellisen selkeyden varmistamiseksi maailman valtamereistä, kuten bpb.de.

ISGH: n kehitys ja rakenne

1960 -luvulla pitkien neuvottelujen jälkeen tuomioistuimen 21 tuomarin ensimmäiset vaalit, joilla oli yhdeksän vuotta, järjestettiin 1. elokuuta 1996 New Yorkissa. Tuomioistuimen paikka avattiin virallisesti 3. heinäkuuta 2000. Tämä sijainti Hampurissa ei ole vain maantieteellisesti halpaa, vaan myös symbolisesti kansainvälistä yhteistyötä merilakissa. ISGH: n kustannukset vastaavat 170 urakoitsijavaltiota, jotka korostavat Srü-periaatteiden laajaa tukea Aubaertiges-Amt.de.

ISGH: n päätökset ovat kansainvälisesti sitovia. Tuomarit, kuten Greenpeace -aluksen "Arctic Sunrise" -ryhmän vapauttaminen tai alusten palauttamisjärjestely Asowianmerellä, ovat vain muutamia esimerkkejä lainkäyttövallan ulottuvuudesta. Siitä huolimatta tuomioistuinta kritisoidaan usein neuvoteltujen tapausten pienen määrän vuoksi, jota jotkut tarkkailijat pitävät merkkinä tuomioiden tehottomasta täytäntöönpanokelpoisuudesta.

Oikeudellinen kehys ja haasteet

Srü sisältää myös erityisiä säännöksiä merenpohjan louhinnan sääntelystä, joka on yhä tärkeämpi aihe resurssipulan ja ilmastonmuutoksen vuoksi. Merialueiden rajaamisesta ja meriympäristön suojaamisesta on olemassa lukuisia kiistoja. 167 osavaltiota, mukaan lukien EU, ovat ratifioineet SRü; Yhdysvallat ei kuitenkaan ole liittynyt, mikä sulkee sen tukensa kansainvälisissä meriryhmissä. [Liittovaltion ympäristövirasto] (https://www.umweltbundeamt.de/themen/nachhalthaft-strategies-internationales/arktis/ lawlich- institutional-instactial-er-arktis/das-seerechtsueberungen-der -vereinten-nations) huomauttaa, että pienet saarivaltiot ovat tietyllä tavalla.

ISGH: n haasteita on lukuisia. Progressiivisten ympäristövahinkojen ja geopoliittisten jännitteiden vuoksi tuomioistuimen rooli on yhä tärkeämpi. Meriympäristön suojelu ja meriresurssien kestävä käsittely eivät ole vain laillisia, vaan ennen kaikkea eettisiä velvoitteita kansainväliselle yhteisölle.

Kansainvälinen Seegriche -tuomioistuin on edelleen keskeinen tekijä merioikeuden ja rauhanturvaamisen jatkokehityksessä maailman valtamereissä tulevaisuudessa ja lähettää merkin kansainvälisen oikeuden tärkeydestä globaalien haasteiden edessä.