Talouskriisi MV:ssä: Vuoden 2026 budjettisuunnittelu uhkaa epäonnistua tulojen pienenemisen vuoksi!

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Mecklenburg-Vorpommeri kamppailee vuosien 2026/2027 budjettiongelmien kanssa. Pienentyneet tulot ja kasvavat tehtävät vaativat uusia ratkaisuja.

Mecklenburg-Vorpommern kämpft mit Etatproblemen für 2026/27. Mindereinnahmen und wachsende Aufgaben fordern neue Lösungen.
Mecklenburg-Vorpommeri kamppailee vuosien 2026/2027 budjettiongelmien kanssa. Pienentyneet tulot ja kasvavat tehtävät vaativat uusia ratkaisuja.

Talouskriisi MV:ssä: Vuoden 2026 budjettisuunnittelu uhkaa epäonnistua tulojen pienenemisen vuoksi!

Mecklenburg-Vorpommeri on suurten haasteiden edessä vuosien 2026 ja 2027 budjettisuunnittelussa. Osavaltion hallitus joutuu käsittelemään tulovajauksia, jotka jäävät selvästi odotuksia alle. Miten n-tv Rahoitettavat tehtävät kasvavat ja tulot laskevat jatkuvasti. Tämä vaikuttaa erityisen voimakkaasti rahoitusbudjettiin, sillä vuosien 2026 ja 2027 ennusteet osoittavat liikevaihdon jäävän odotuksista noin 95 miljoonalla eurolla ja 111 miljoonalla eurolla.

Tänään, 22. heinäkuuta 2025, pidetään punaisen osavaltion hallituksen budjettikokous Schwerinissä. Syyskuun lopulla osavaltion eduskunnan odotetaan käsittelevän rahoitussuunnitelmaa ensimmäisessä käsittelyssään. Lähivuosille suunnitellaan lähes 12 miljardin euron menoja. Tämä summa ylittää odotetut tulot ja pakottaa käyttämään jo pienennettyjä varantoja.

Rahoitusvaje ja varannon oikaisut

Yksityiskohtien tarkastelu osoittaa, että budjettivajeen kuromiseen puuttuu yli 350 miljoonaa euroa. Valtiovarainministeri Heiko Geue (SPD) korostaa, että verotulojen väheneminen on keskeinen syy tähän tilanteeseen. Väestökehitys myötävaikuttaa myös haasteeseen, sillä Mecklenburg-Vorpommernin väestö vähenee jatkuvasti ja siksi liittovaltion tukea on saatavilla vähemmän. äänekäs NDR Lisätoimenpidetarve sisäisten sopeutusten jälkeen on jopa 354 miljoonaa euroa.

Osavaltion hallitus aikoo sulkea rahoitusaukkoja leikkauksilla ja säästöillä, jotta kansalaiset säästyvät ylimääräisiltä rasitteilta. Pääministeri Manuela Schwesig (SPD) vakuuttaa myös, että koulutus- ja päiväkodeissa ei tehdä säästöjä, kun taas repeämää vedetään muualta. Tämä sisältää laajat säästöt valtionhallinnon henkilöstökuluissa ja materiaalikulujen aleneminen eri osastoilla.

Investoinnit ja tulevaisuuden näkymät

Kireästä taloustilanteesta huolimatta osavaltion hallitus ei halua turvautua uuteen velkaan ja aikoo pitää investoinnit korkealla. Manuela Schwesig lupasi 1,6-1,7 miljardin euron investointeja tulevina vuosina. Koulujen ja teiden rakentamisen puutteiden kompensoimiseksi liittovaltion lisävaroja on määrä virrata erityisestä infrastruktuurirahastosta. Tästä investointipaketista koilliseen on varattu kahdentoista vuoden aikana lähes kaksi miljardia euroa.

Osavaltion eduskunta on jo päättänyt lisäbudjetista vuodelle 2025 olemassa olevien menojen kattamiseksi, ja varauksista otetaan 175 miljoonaa euroa. Taloudellisen tilanteen vakauttamiseksi myös Corona-lainojen takaisinmaksu keskeytettiin. Epäselväksi jää kuitenkin, kuinka tasapainoinen budjetti saavutetaan tulevaisuudessa, sillä liittohallitus arvioi valtion rahoitustasauksen vuotuisten avustusten pienenevän tulevaisuudessa noin 180 miljoonalla eurolla.

Nykytilanne vaatii osavaltion hallitukselta hyvää kättä haasteiden hallitsemiseksi ja suunnan luomiseksi positiiviselle kehitykselle Mecklenburg-Vorpommernissa. Tulevat kuukaudet näyttävät, ovatko toimenpiteet vaikuttavia ja voidaanko taloudelliset tavoitteet realistisesti toteuttaa.