Angler lands ennätys monni: Mitä eläinsuojelulaki sanoo?

Angler lands ennätys monni: Mitä eläinsuojelulaki sanoo?

Jännittävässä kilpailussa ihmisen ja luonnon välillä kalastaja Jakub Vágner nappasi hiljattain vaikuttavan monni Pohjois-Saksan vesiltä. Tuntien kärsivällisyydellä ja vahvalla tahdolla Vágner tarvitsi kaikki 50 minuuttia vetääkseen valtavan kalan maihin. Mitä erityistä tässä saaliissa on? Hän jopa ylitti edellisen ennätyksensä ja aiheutti jännitystä kalastusharrastajissa. Hän ei vain tallentanut saaliinsa videolle, vaan myös dokumentoi, kuinka tärkeää kalan suojeleminen on hänelle.

Mutta mitä tapahtui pyydetylle monelle? Mittauksen ja valokuvauksen jälkeen se laitetaan takaisin järveen. On huomattava, että "catch and release" -menetelmä ei ole kiistaton Saksassa. Kuten useat raportit osoittavat, kalojen vapauttamista pidetään ongelmallisena Saksan oikeuskäytännössä ja se luokitellaan jopa eläinrääkkäyksi. Saksassa eläinsuojelulakien (Animal Welfare Act 17 §) mukaan kaloja ei saa tappaa tai aiheuttaa niille kipua ilman järkevää syytä, ja tämä koskee myös niiden vapauttamista.

Lailliset harmaat alueet

"Catch and release" -toimintaan liittyvä oikeudellinen tilanne on hämmentävä. Kuten osoitteessa angelmagazin.de voidaan lukea, kalastajia on aiemmin raportoitu eläinrääkkäyksestä päästettyään kalojen irti. Tuomiot riippuvat usein tapauksen yksittäisistä olosuhteista, mikä johtaa erilaisiin päätöksiin oikeuskäytännössä. Joten kysymys jää: kärsivätkö kalat todella vapautumisesta? Tämä keskustelu jakaa mielipiteitä tieteessä.

Tutkijat ovat eri mieltä siitä, voivatko kalat tuntea kipua. Jotkut väittävät, että tietyt käyttäytymismuutokset osoittavat kivun tunnetta, kun taas toiset eivät jaa tätä näkemystä. Vapautettujen kalojen kuolleisuus vaihtelee myös lajin ja käytetyn pyyntivälineen mukaan - esimerkiksi kuhalla on 27,5 %, kun taas karpin vain 3,3 %. Piikkikoukkujen välttäminen voi parantaa huomattavasti kalojen selviytymismahdollisuuksia.

Vartijan vaihto kalastuksessa

Aiemmin kalastuksen tarkoituksena oli ensisijaisesti ravinto. Nykyään tämä suuntaus on kuitenkin muuttunut ja kalastuksesta on tullut monien suosittu harrastus ja urheilulaji. Keskustelu eläinsuojelusta ja lainsäädännöstä on noussut entistä tärkeämmäksi. Muiden maiden säännösten mukaan esimerkiksi Hollanti edellyttää tiettyjen lajien vapauttamista, kun taas Tanska ja Ruotsi kannustavat vapauttamiseen, mutta eivät vaadi sitä. Sveitsissä ja Norjassa "catch and release" on kuitenkin kielletty tietyissä olosuhteissa.

Erityisen huolestuttavaa on se, että yli 90 prosenttia Saksan kotoperäisistä jokikalalajeista pidetään uhanalaisena. Tässä "saappaa ja päästää" voi itse asiassa olla myönteinen vaikutus kalakantoihin, erityisesti voimakkaasti kalastetuilla vesillä. Pyydettyjen kalojen huolellinen käsittely on ratkaisevan tärkeää niiden selviytymismahdollisuuksien lisäämiseksi. Kalastajayhteisön vinkit neuvovat välttämään kolmikoukkuja ja väkäisiä ja pitämään maallaoloaikaa mahdollisimman lyhyenä.

Kuten Jakub Vágner huomautti, kalojen elämän kunnioittaminen on ensiarvoisen tärkeää. Kalastajien on noudatettava sovellettavia lakeja ja määräyksiä kestävän kalastuksen ja kalakantojen varmistamiseksi. Pohjois-Saksan luonnossa tai muualla – hyvä taito suojella vesiasukkaamme on kysytty ja tarpeellinen.