Asiantuntijat Mecklenburg-Vorpommernissa: Terveysministeri hälyttää!

Asiantuntijat Mecklenburg-Vorpommernissa: Terveysministeri hälyttää!

Mecklenburg-Vorpommernissa, erityisesti Neubrandenburg/Mecklenburg-Strelitzin alueella, terveydenhuoltoalan tilanne heikkenee edelleen. Erikoislääkäreiden, erityisesti silmälääkäreiden ja ihotautilääkäreiden, puute on huolestuttava kansalaisten keskuudessa. Alueella on tällä hetkellä 2,5 avointa ihotautilääkärin paikkaa, mikä vaikeuttaa tarvittavien hoitojen saamista. Terveysministeri Stefanie Drese on siksi tehnyt aloitteen mahdollistaakseen enemmän avohoitoa sairaaloissa. Tavoitteena on torjua tehokkaasti asiantuntijapulaa. Nämä vaiheet eivät kuitenkaan ole kiistattomia, sillä Mecklenburg-Vorpommern lakisääteisten sairausvakuutuslääkäreiden liitto ilmaisee huolensa: Monista sairaaloista puuttuu tarvittavat erikoisosastot, mikä vaikeuttaa suunnitelmien toteuttamista.

Kuten Itämeren sanomalehti raporttien mukaan sairaanhoito osavaltiossa on ollut vuosia ongelma, joka on tuottanut lukuisia ratkaisuja. Näitä ovat muun muassa telelääketieteen ja liikkuvien lääketieteellisten käytäntöjen käyttö hoidon aukon kuromiseksi. Haasteet ovat kuitenkin suuria, etenkin kun otetaan huomioon Saksan terveydenhuoltojärjestelmän yleinen kehitys.

Avohoito avainasemassa?

Vaatimus parempaan avohoitoon on yhä kovempi. Tutkimus aiheesta lääketieteellinen päiväkirja osoittaa, että Saksan lääketieteen ala on suurten haasteiden edessä: ammattitaitoisten työntekijöiden pula, väestörakenteen muutos ja kustannuspaineet kuluttavat resursseja samalla kun kysyntä kasvaa. SPD:n, Vihreiden ja FDP:n koalitiosopimus kaavailee avohoitopalvelujen laajentamista – askel, joka voisi sekä keventää sairaaloiden taakkaa että parantaa potilaiden tilaa.

Tutkimus osoittaa, että noin 9 % täysin laitoshoidossa olevista tapauksista voitaisiin teoriassa hoitaa avohoidossa, mikä viittaa huomattavia mahdollisuuksia keventää sairaaloiden taakkaa. Varsinkin maaseutualueilla, kuten Mecklenburg-Vorpommernissa, avohoito voisi auttaa turvaamaan ja parantamaan sairaanhoitoa. Palkitsemiseen ja tarvittaviin rakenneuudistuksiin liittyy kuitenkin kysymyksiä, jotka kaipaavat pikaista selvitystä.

Tilanne kokonaisuutena

Valtakunnallisessa vertailussa miten Asiasta kertoi ZDF, osoittaa, että huolimatta ennätysmäärästä lääkäreitä, Saksassa koetaan pulaa. Yhä useammat koulutetut lääkärit valitsevat osa-aikatyön tai siirtyvät muihin ammatteihin. Ammattitaitoisten työntekijöiden pulaa pahentaa lääketieteen työvoiman ikääntyminen ja se, että erityisesti nuoret lääkärit arvostavat hyvää työn ja yksityiselämän tasapainoa. Vuonna 2023 vain 85 prosenttia perhelääkäreistä työskentelee kokopäiväisesti - vaarallinen trendi terveydenhuollossa maassa.

Naiset muodostavat nyt suuremman osan lääkäreistä, mikä johtaa muutoksiin, koska he usein jättävät ammatin hoitaakseen perhevelvollisuutensa. Työn ja yksityiselämän tasapainottaminen on edelleen haaste, joka näkyy myös sairaaloissa. Tämä kehitys voi johtaa lähivuosina todelliseen sairaanhoidon ongelmaan, jota ei pidä aliarvioida ikääntyvässä yhteiskunnassa.

Tässä yhteydessä on selvää: ratkaisuja tarvitaan. Merirosvopuolueen ehdotus alentaa 5 prosentin kynnystä osavaltioparlamenttiin kolmeen prosenttiin voisi olla suunnattu samaan suuntaan uusien ideoiden ja lähestymistapojen edistämiseksi sairaanhoitoon. Kiireellisiä toimenpiteitä tarvitaan seuraavan lääkärisukupolven turvaamiseksi ja resurssien jaon optimoimiseksi maassa. Nähtäväksi jää, riittääkö nämä vaiheet. Yksi asia on kuitenkin varma: Mecklenburg-Vorpommernin tulevasta poliittisesta ja terveydellisestä suunnasta riippuu paljon.