Hauts-de-France: Siellä ihmiset rakastavat luoda taikuutta keittiössä!

Hauts-de-France: Siellä ihmiset rakastavat luoda taikuutta keittiössä!

Mitä tulee siihen, missä Ranskassa ihmiset viettävät eniten aikaa keittiössä, Hauts-de-Francen alueen asukkaat ovat listan kärjessä. Ifopin ja Ikean tutkimuksen mukaan, jossa kyselyyn osallistui yli 3 000 ihmistä, 98 % alueen ihmisistä sanoo tekevänsä ruokaa säännöllisesti, kun taas kansallinen keskiarvo on alhaisempi eli 94 %. Erityisen huomionarvoista on, että 41 % heistä on lieden ääressä joka päivä, mikä valaisee heidän keittiönsä sydäntä.

He eivät näe ruoanlaittoa vain välttämättömyytenä, vaan rakastavana eleenä viettää aikaa perheen ja ystävien kanssa. Tutkimus kuitenkin osoittaa myös, että syömisen nautinto jää toisinaan sivuun: lounaalla keskimäärin 22,8 minuuttia ja illalla 27,2 minuuttia, mikä jää alle valtakunnan keskiarvon.

Nautintoa ja tehokkuutta keittiössä

Lyhyistä ruoka-ajoista huolimatta Hauts-de-Francen kotitaloudet edustavat merkittävää kulinaarista kulttuuria. 75 % asukkaista valmistaa ruokaa vähintään kerran viikossa, mikä on korkeampi kuin valtakunnallinen 73 % keskiarvo. Rakkaus keittiöön kulkee käsi kädessä järjestyksentunteen kanssa: lähes 90 % kyselyyn vastanneista näkee keittiön siivoamisen omaan hyvinvointiinsa. Samoin 70 % sanoi, että he haluavat kokata kauniisti suunnitellussa keittiössä.

Monille keittiö ei ole vain ruoanlaittopaikka, vaan myös tausta romanttisille hetkille: lähes 30 % kyselyyn vastanneista kertoo kokeneensa erityisiä kokemuksia tässä ympäristössä. Lisäksi ruoanlaittotaidot nähdään viehätystekijänä – vaikutelman jakaa 67 % Hauts-de-Francen ihmisistä ja kaksi kolmasosaa ranskalaisista. On kuitenkin yksi asia, jota ei voida sivuuttaa: 74 % kyselyyn vastanneista sanoo heittävänsä ruokaa säännöllisesti roskiin, usein siksi, että tuotteet ovat vanhentuneet tai annokset ovat liian suuria.

Ranskalaisten suhde ruokaan

Ruoanlaittoa koskevat pohdinnat ovat kuitenkin vasta alkua. Toinen tutkimus osoittaa, että noin 80 prosenttia ranskalaisista on huolissaan ravitsemusasioista, ja kiinnostus vaihtelee iän, tulojen ja poliittisten näkemysten mukaan. 72 %:lla 18–24-vuotiaista nuorista aikuisista on korvat ruokaan. Yli 65-vuotiaista eläkeläisistä 96 % näkee yhteiset ateriat perhesiteen välttämättömänä osana.

On kuitenkin myös huolestuttavia tilastoja: vaikka 47 prosenttia pienituloisista ihmisistä on huolissaan ruokavaliostaan, sama luku on vain 16 prosenttia korkeatuloisista. Huoli ympäristöstä on usein ravitsemuskysymyksissä neljännellä sijalla, mikä viittaa tietoisuuden puutteeseen. Ranskan elintarvikeomavaraisuuden edistämiseen vaadittua ratkaisua kannattaa 36 prosenttia vastaajista, kun taas 32 prosenttia haluaa varmistaa, että maanviljelijöille maksetaan asianmukaisesti.

On sopivaa, että luomusektori on noussut viime vuosina tärkeämmäksi, kun taas perinteisellä juustolla ja viinillä on edelleen keskeinen rooli ranskalaisessa gastronomiassa. Muutokset ruokailutottumuksissa ovat ilmeisiä: yhä useammat ihmiset kääntyvät ruokatoimituksiin, varsinkin pandemian jälkeen. Pelkästään vuonna 2021 yli puolet ranskalaisista tilasi vähintään kerran kuukaudessa, mikä on merkittävä kasvu vuodesta 2020.

Yhteenvetona voidaan todeta, että Hauts-de-Francen keittiö on intohimoinen tapaus, johon henkilökohtaiset siteet ja kulttuuriperinteet vaikuttavat voimakkaasti. Samaan aikaan ravitsemukselliset haasteet herättävät tärkeitä kysymyksiä kulinaarisesta perinnöstä ja ruokailutottumusten tulevaisuudesta kaikkialla Ranskassa.