DGB vaatii modernisointia: Vahvista osallistumista tulevaisuutta varten!

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Ala-Saksin DGB vaatii Works Constitution Actin uudistamista yhteistoiminnan vahvistamiseksi digitalisaation ja ilmastonmuutoksen aikoina.

Der DGB Niedersachsen fordert eine Reform des Betriebsverfassungsgesetzes zur Stärkung der Mitbestimmung in Zeiten von Digitalisierung und Klimawandel.
Ala-Saksin DGB vaatii Works Constitution Actin uudistamista yhteistoiminnan vahvistamiseksi digitalisaation ja ilmastonmuutoksen aikoina.

DGB vaatii modernisointia: Vahvista osallistumista tulevaisuutta varten!

Ala-Saksissa on meneillään merkittävä uudistusprosessi, joka voi nostaa työntekijöiden osallistumisen yrityksiin uudelle tasolle. Perjantaina 13. kesäkuuta 2025 liittoneuvosto jätti yhteisen päätöslauselmaesityksen Works Constitution Actin uudistamisesta. Aloite saa laajan tuen useilta osavaltioilta, mukaan lukien Ala-Saksi, Bremen, Brandenburg, Hampuri, Nordrhein-Westfalen ja Saarland. Saksan ammattiliittojen liitto (DGB) Niedersachsen on tyytyväinen tähän vaiheeseen ja näkee sen välttämättömänä sysäyksenä nykyaikaisen työmaailman tarpeisiin.

Kuten DGB:n puheenjohtaja, tohtori Mehrdad Payandeh korostaa, että Works Constitution Act -lain päivitys on enemmän kuin myöhässä. Haasteita, kuten tekoälyä ja ilmastoystävällistä talouden rakennemuutosta silmällä pitäen, laajennettu yt-toiminta nähdään keskeisenä työntekijän luottamuksen ja yritysten kilpailukyvyn kannalta. Tässä yhteydessä DGB korostaa täsmällisten uudistustoimenpiteiden tarvetta työntekijöiden odotusten täyttämiseksi.

Laajennettu yhteispäätös vaaditaan

Uudistuksen tarve ei heijastu vain nykyiseen poliittiseen agendaan, vaan sitä tukevat myös tieteelliset tutkimukset. Buse.de:n mukaan yrityksillä, joilla on yhteismääritelty rakenne, on osoitettu olevan korkeampi tuottavuus ja taloudellinen menestys. Kriisin aikoina, kuten finanssikriisin ja koronapandemian aikana, monilla yrityksillä on ollut myönteisiä kokemuksia työntekijöiden edustajista. Tämä johtaa laajaan ammattiliittojen kritiikkiin, jonka mukaan nykyiset yhteistoimintaoikeudet eivät enää riitä ilmastonmuutoksen ja uuden teknologian aikana.

Tämän huomioon ottamiseksi DGB on ehdottanut kuutta toiminta-aluetta yhteistoiminnan laajentamiseksi:

  • Umweltschutz
  • Gleichstellung
  • Mitbestimmung für Beschäftigte bei Kirchen
  • Persönlichkeitsschutz
  • Regelungen zur Vergütung von Betriebsräten

Joitakin konkreettisia ehdotuksia ovat ympäristötoimikunnan muodostaminen yli 100 työntekijän yrityksissä sekä yritysneuvoston yhteispäätös ympäristön ja ilmastonsuojelun kannalta tärkeissä tuotantokysymyksissä. Lisäksi olisi säädettävä yritysneuvoston jäsenten vapauttamisesta ja yritysneuvoston osallistumisesta palkkaamiseen ja irtisanomiseen.

Tulevaisuuden haasteet

Kuten myös [verdi.de]-sivustolla (https://www.verdi.de/themen/mitdetermination/betriebsrat/++co++2ab42768-a174-11ed-a51b-001a4a160129) korostetaan, yritysten yhteistoiminta kohtaa suuria digitalisaatiosta, kansainvälistymisestä ja ekologisesta muutoksesta johtuvia sosiaalisia haasteita. Eri alojen asiantuntijat, mukaan lukien ammattiliitot ja yliopistot, ovat laatineet yksityiskohtaisen lainsäädäntöehdotuksen, joka voisi toimia puitteena uudistukselle. Ainakin 50 vuotta viimeisimmästä tarkistuksesta on työsopimuslain päivitys enemmän kuin tarpeen.

Työnantajajärjestöt suhtautuvat kuitenkin skeptisesti uudistusprosessiin ja vaativat voimassa olevan lain "pölyämistä pois". Nähtäväksi jää, miten uusi liittohallitus reagoi näihin aloitteisiin ja ottaako se huomioon ammattiliittojen ehdotukset kehittääkseen yhteistoimintaa edelleen.

Joka tapauksessa yksi asia on varma: tulevaisuuden haasteet edellyttävät hyvää kättä vuorovaikutusoikeuksien uudelleensuunnittelussa. Seuraavat viikot ja kuukaudet näyttävät, voidaanko uudistusaloitteen vauhti muuttaa konkreettisiksi parannuksiksi työntekijöiden kannalta.