Metsäpalovaara Meinersenissä: olemmeko paremmin valmistautuneita kuin vuonna 1975?

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Gifhornin alueen palokunnat ovat hyvin valmistautuneita äärimmäisiin sääolosuhteisiin, kuten vuonna 1975, mutta metsäpalojen vaara on edelleen olemassa.

Die Feuerwehren im Kreis Gifhorn sind gut auf extreme Wetterbedingungen wie 1975 vorbereitet, dennoch bleibt Waldbrandgefahr.
Gifhornin alueen palokunnat ovat hyvin valmistautuneita äärimmäisiin sääolosuhteisiin, kuten vuonna 1975, mutta metsäpalojen vaara on edelleen olemassa.

Metsäpalovaara Meinersenissä: olemmeko paremmin valmistautuneita kuin vuonna 1975?

Hälytyskellot soivat jälleen Gifhornin alueella, koska kuumuus ja pitkittynyt kuivuus tuovat mieleen muistoja vuoden 1975 metsäpaloonnettomuudesta. Nykyinen säätilanne on samankaltainen kuin tuolloinen uhka, joka aiheutti suuria haasteita sekä luonnolle että palokunnalle. Meinersenin kunnan palopäällikkö Sven J. Mayer korostaa, että he ovat paremmin valmistautuneita kuin silloin, mutta katastrofia ei voida täysin sulkea pois. "Ilmasto muuttuu ja tuo mukanaan yhä useammin äärimmäisiä säätilanteita", Mayer selittää. Palokunta otti myös opit vuodesta 1975 ja paransi laitteistoaan huomattavasti.

Hitaaseen reagointiin johtui tuolloin lähinnä riittämätön paloauto ja pitkä etäisyys vesilähteisiin. Nykyään alueella on kaksitoista patoa ja neljä huippuluokan tankkipaloautoa. Jokaisella paikallisella palokunnalla on vähintään yksi ajoneuvo, jonka vesisäiliö on enintään 2 000 litraa, ja nykyaikaiset suihkuputket on standardoitu mittaamaan vettä tehokkaasti. Lämpökameroita käytetään nyt myös hiillosten nopeaan havaitsemiseen.

Tehokas hälytys ja infrastruktuuri

Toinen edistysaskel on parannettu hälytys. Puhelut matkapuhelimista ovat tehneet tarpeesta käydä palohälytyskeskuksissa. ”WB1”-hälytysstandardin avulla useita patoja ja säiliöaluksia mobilisoidaan estämään metsäpalot ajoissa. Vuodesta 1975 lähtien on asennettu yli 250 palovesikaivoa ja tälle vuodelle on varattu 70 000 euron ylläpitobudjetti.

Mutta kaikki ei ole ruusuista. Mayer varoittaa, että lukuisista parannuksista huolimatta väärä turvallisuuden tunne ei ole sopivaa. Erityisen ongelmallisia ovat metsäpolkujen lisääntyminen, jotka voivat haitata sammutustyötä. Lisäksi vain 50–60 500 pelastuspalvelusta saa vuosittain metsäpalojen torjuntaa koskevan erityiskoulutuksen. "Valmiuden lisääminen on tärkeää, mutta tarvitsemme silti lisää koulutusta hätäpalveluillemme", Mayer jatkoi.

Kaiken kaikkiaan se osoittaa, että Gifhornin alue on oppinut menneisyydestä. Palolaitokset ovat nyt paljon paremmassa asemassa kuin 50 vuotta sitten. Tämä yhdistettynä nykyisen säätilanteen ja ilmastonmuutoksen haasteiden tarkkaavaiseen katseluun antaa kansalaisille toivoa, että vuoden 1975 katastrofi ei toistu. Matthias Meyer paikallisesta palolaitoksesta korostaa: "Meillä on hyvä taito edessämme oleviin haasteisiin!"