Kotimaisten tuotteiden ympäristöystävällisyys: illuusio vai todellisuus?
Göttingenin yliopiston tutkimus osoittaa, että tiedot ruoan alkuperästä arvioivat usein väärin ruoan ympäristöystävällisyyden.

Kotimaisten tuotteiden ympäristöystävällisyys: illuusio vai todellisuus?
Tiesitkö, että käsitys ruoasta voi usein olla petollinen? Göttingenin yliopiston nykyinen tutkimus osoittaa selvästi, että monet kuluttajat yliarvioivat kotimaisten tuotteiden ympäristöystävällisyyden. Tutkimus lehdessäRuoan laatu ja etusijajulkaistiin, tutkittiin noin 1000 ihmistä paprikan, omenan ja naudanlihan ekologisesta tasapainosta Saksasta sekä EU-maista ja EU:n ulkopuolisista maista. Se havaitsi, että tuontielintarvikkeita pidetään usein ympäristölle haitallisempina, vaikka totta voi olla päinvastoin. Gabot raportoi, että monet kuluttajat eivät pysty arvioimaan oikein ruoan todellista ekologista vaikutusta.
Tietojen tarkastelu osoittaa, että monet kotimaiset tuotteet on luokiteltu ympäristöystävällisiksi, mutta tämä voi olla harhaanjohtavaa. Esimerkiksi espanjalaiset paprikat, jotka kasvavat lämmittämättömissä kasvihuoneissa, pidetään usein vähemmän ympäristöystävällisinä kuin saksalainen lajike. Todellisuudessa espanjalaiset paprikat voivat olla ympäristöystävällisempiä, koska ne tarvitsevat vähemmän fossiilisia polttoaineita lämmittämiseen, kun taas saksalaiset paprikat tulevat lämmitetyistä järjestelmistä. Tämä osoittaa, kuinka tärkeitä tarkempi tieto alkuperä- ja ympäristömerkinnöistä on kestävämmän kulutuksen kannalta.
Erilaisia käsityksiä, eri todellisuuksia
Saksalaiset kuluttajat olettavat usein, että lähiruoan ekologinen tasapaino on parempi. Göttingenin Georg-Augustin yliopiston tutkijat tekivät tutkimuksessaan selväksi, että tuontiruoka on monissa tapauksissa ympäristöystävällisempää. Ympäristövaikutusten arviointi osoittaa: Saksalaisten paprikoiden arvo on 32,7, espanjalaisten paprikoiden arvo on 49,5 ja marokkolaisten jopa 55,1. Omenoiden osalta saksalaiset arvostelevat kotimaisia tuotteita 23,7:llä, kun taas Chilestä peräisin olevat omenat ovat huomattavasti huonompia, 59,5. Samanlaisia kuvioita voi nähdä myös naudanlihassa. Luvut osoittavat selvästi, että pelkkä alkuperä ei riitä kestävien päätösten tekemiseen.
Talousinstituutti korostaa, että naudanlihan CO₂-päästöt voivat olla jopa 40 kertaa suuremmat kuin muiden proteiinilähteiden. Tämä kuvaa valtavaa ekologista jalanjälkeä, jonka ruokavaliomme usein jättää jälkeensä. Kuluttajien ei siksi tulisi tehdä ostopäätöksiään pelkästään tuotteiden alkuperän perusteella, vaan myös saada tietoa todellisista ympäristö- ja ilmastovaikutuksista.
Lisää avoimuutta tarvitaan
Nykyinen tutkimus osoittaa myös, että monet vastaajat eivät ole tarpeeksi tietoisia tehdäkseen tietoisia ostopäätöksiä. Tutkijat varoittavat, että liikenteen vaikutukset ovat usein yliarvioituja ja että kansainvälinen kauppa ei ole luonnostaan haitallista ympäristölle. Selkeämmät tuotemerkinnät ovat ratkaisevan tärkeitä, jotta kuluttajat ymmärtävät paremmin todelliset ympäristövaikutukset. Tutkimus ja tieto suosittelee siksi, että alkuperämerkintöjä painotettaisiin yhdessä muiden tietojen, kuten ympäristömerkkien, kanssa kestävien ostopäätösten edistämiseksi.
Loppujen lopuksi yksi asia on selvä: kannattaa ottaa askel taaksepäin ja kyseenalaistaa omia ostotottumuksiaan. Tietäen, mistä ruoka tulee ja miten se on tuotettu, ei vain suojella makuhermojamme vaan myös ympäristöä. Mennään asiaan!