Vadelmankorjuu on alkanut: Pohjois-Saksan tuoretuotteet valloittavat peltoja!

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Vadelmasato Ala-Saksissa alkaa ulkona. Suojattu viljely johtaa parempaan laatuun ja CO₂-tasapainoon.

Himbeerernte in Niedersachsen startet im Freiland. Geschützter Anbau führt zu besserer Qualität und CO₂-Bilanz.
Vadelmasato Ala-Saksissa alkaa ulkona. Suojattu viljely johtaa parempaan laatuun ja CO₂-tasapainoon.

Vadelmankorjuu on alkanut: Pohjois-Saksan tuoretuotteet valloittavat peltoja!

Pohjois-Saksassa on taas se aika: vadelman sadonkorjuu on alkanut! Sadonkorjuutyöt ovat alkamassa istutuksilla ja itsepoimivilla pelloilla, kun ensimmäiset suojatut viljelymuodot, kuten polytunnelit, ovat tuottaneet hedelmää toukokuusta lähtien. Tämä raportoi Piirilehti viikoittain.

Ala-Saksin maatalouskamari antaa tietoa sadosta, joka on nyt todella käynnistymässä sekä tunneleissa että avopellolla. Uusilla viljelymenetelmillä vadelmia voidaan nyt korjata toukokuusta syyskuuhun, mikä tekee viljelystä huomattavasti joustavampaa. Vechtaa ympäröivää aluetta ja erityisesti Stader Geestin aluetta pidetään vadelman viljelykeskuksina Ala-Saksissa, missä olosuhteet ovat ihanteelliset.

Itsepoiminta on erittäin suosittua

Erityisen suosittuja ovat kaupungeissa itäneet poimi-itse-pellot. Täällä kuluttajat hyväksyvät myös pidemmät matkat kerätäkseen tuoreet vadelmat itse. Loppujen lopuksi paikallisilla vadelmilla ei ole vain parempi CO₂-tasapaino, vaan ne myös tarvitsevat vähemmän vettä verrattuna tuontiin kaukaa haetuista maista, kuten Espanjasta tai Marokosta. äänekäs Fruitnet Suojellun viljelyn sato on kasvanut viime vuosina: vuonna 2023 vadelmia korjattiin suojellusta viljelystä 782 tonnia ja ulkona 117 tonnia.

Mitä tulee yritysten lukumäärään, myös tässä on tapahtunut muutoksia. 37 yritystä tuotti vuonna 2023 vadelmia 48 hehtaarilla ulkona ja yhteensä 16 yritystä istutti vadelmia 63 hehtaarille suojellulle viljelylle. Tämä osoittaa selkeän suuntauksen kohti suojattua viljelyä, jotta sadon määrää ja laatua voidaan paremmin valvoa. Felix Koschnick, Langfördenin marjakoeaseman päällikkö, kuvailee suojatun viljelyn etuja, mikä mahdollistaa säästä riippumattomamman sadon.

Sadonkorjuuaika monentyyppisille hedelmille

Vadelmasato ei kuitenkaan ole ainoa asia, joka pitää Pohjois-Saksan maanviljelijät kiireisinä. Myös mustikkasato alkaa nyt avopellolla ja itsepoimivilla pelloilla, kun taas viljan sato alkaa talviohralla. Vuoden 2025 parsasato Ala-Saksin osavaltiossa osoittaa miellyttävää laatua, mutta hieman odotettua pienemmät satomäärät. Tämä sadon monimuotoisuus osoittaa, kuinka dynaaminen paikallinen maatalous on ja kuinka se mukautuu muuttuviin olosuhteisiin.

Kaiken kaikkiaan voidaan sanoa, että vadelmanviljely Pohjois-Saksassa ei ole pelkästään ekologisesti järkevää, vaan se on myös loistava esimerkki suuntauksesta kohti regionalismia. Jokainen, joka nyt uskaltaa pelloille, voi poimia tuoreita vadelmia suoraan pensaista ja samalla vaikuttaa merkittävästi CO₂-päästöjen vähentämiseen. Tässä pätee seuraava: herkulliset, tuoreet vadelmat suoraan alueelta eivät ole vain ilo, vaan myös puhdas omatunto.