41-vuotias tuomittu: 5000 euroa laittomasti kerättyä kansalaisrahaa!

41-vuotias tuomittu: 5000 euroa laittomasti kerättyä kansalaisrahaa!

41-vuotias Lingenistä kotoisin oleva mies joutuu sietämään ruotsalaisten verhojen takana olemista seuraavan 22 kuukauden ajan. Käräjäoikeus tuomitsi naisen petoksesta saatuaan aiheettomasti kansalaisetua noin 5 000 euroa. Tämän mahdollisti työvoimatoimiston digitaalinen datavertailu, joka paljasti lopulta naisen hämärän käytöksen. Syyttäjä otti tapauksen vakavasti ja nosti syytteen Osnabrückin päätullitoimipaikan laajojen tutkimusten perusteella.

Mitä oikein oli tapahtunut? Nainen oli laiminlyönyt ilmoittamasta työvoimatoimistolleen, että hänen puolisonsa oli ottanut uuden työpaikan toukokuusta 2023 lähtien. Lisäksi hän ei ilmoittanut viranomaisille saavansa työttömyyspäivärahaa. Tämä on luultavasti selkeä velvollisuusrikkomus, sillä tarveyhteisönsä edustajana hän oli velvollinen ilmoittamaan muutoksista. Göttingenin piirikunta jopa yritti maksaa vähemmän rahaa kuin naisella oli oikeus, mutta Hildesheimin sosiaalituomioistuin näki asian toisin.

Tilanne, jolla on lisämittoja

Huoli kansalaisetupetoksista ei ole uusi asia. Süddeutsche Zeitungin raportin mukaan liittovaltion työvoimavirasto on jo aloittanut 293 uutta menettelyä petosepäiltyjä vastaan ​​ja saattanut päätökseen 320 menettelyä elokuuhun 2023 mennessä. Rikossyytteitä nostettiin 151 tapauksessa. Nämä luvut osoittavat merkittävää kasvua edelliseen vuoteen verrattuna, mikä viittaa siihen, että ilmoittamattomien tapausten määrä on ongelmallinen. Erityisen silmiinpistävää ovat erilaiset mekanismit, joita Saksan rikollisjoukot käyttävät hyötyäkseen sosiaalietuuksien rakenteesta.

Etenkin Itä-Euroopasta tulevat siirtolaiset ovat tällaisten juonittelujen risteyksessä. Heidät houkutellaan usein huonolaatuiseen asuntoon väärennetyillä asiakirjoilla ja lyhyen rekrytoinnin jälkeen. Heillä on usein vain laittomalla työllä ansaitsemansa rahat, kun taas loput sosiaalietuudet kerätään jengien toimesta "rip-off"-periaatteen mukaisesti. WDR mukaan tämä käytäntö on huolestuttava, koska työvoimakeskuksilla ei useinkaan ole tarpeeksi henkilökuntaa arvioimaan kaikkia hakemuksia.

Näkemyksiä monimutkaisesta ongelmasta

Vaikka asianosaisilla on yleensä laillinen asema työntekijänä, työsopimus ja rekisteröintiosoite, heidän elämänsä olosuhteet ovat usein kaikkea muuta kuin miellyttävät. Odotusten ja vaatimusten viidakossa monet rikolliset käytökset jäävät huomaamatta tähän päivään asti. Työvoimatoimisto on useimmiten pakotettu maksamaan, jos toimitetut asiakirjat osoittavat vaatimuksen. Hädänalaisten ihmisten tukemiseen suunniteltu järjestelmä on yhä useammin petosten kohteena.

41-vuotiaan tapaus on vain yksi esimerkki kauaskantoisesta ongelmasta, joka kulkee läpi kansalaisten raharakenteen. Sekä viranomaisilla että huijareilla on omat tarinansa, joita on usein vaikea sovittaa yhteen. Huijareiden "metsästyskausi" on alkanut, vaikka yhteiskuntarakenteen epävarmuus ja epävarmuus säilyvät.

Aikana, jolloin kansalaisten rahat ovat poliittisen keskustelun keskeinen aihe, tämä tapaus ei voisi olla sopivampi tuoda esiin meneillään olevia ongelmia. Kysymys on edelleen: Mitä tehdään tällaisten petostapausten estämiseksi tulevaisuudessa?

Lisätietoja tästä aiheesta voit lukea artikkelista osoitteessa NDR, eteläsaksalaiset samoin kuin WDR lue ylös.