Mehmet Çakasin karkottaminen: Red Aid antaa hälytyksen kurdien oikeuksien puolesta!

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Red Aid vaatii kurdiaktivisti Mehmet Çakasin karkottamisen keskeyttämistä Turkkiin ihmisoikeussyistä.

Die Rote Hilfe fordert die Aussetzung der Abschiebung des kurdischen Aktivisten Mehmet Çakas in die Türkei wegen Menschenrechtsbedenken.
Red Aid vaatii kurdiaktivisti Mehmet Çakasin karkottamisen keskeyttämistä Turkkiin ihmisoikeussyistä.

Mehmet Çakasin karkottaminen: Red Aid antaa hälytyksen kurdien oikeuksien puolesta!

Huolestuttavassa valituksessa Punainen apu yleisölle ja vaatii keskeyttämään välittömästi kurdiaktivistin Mehmet Çakasin uhatun karkottamisen Turkkiin. Järjestön mukaan tämä toimenpide voi muodostaa vaarallisen ennakkotapauksen ja uhkaa poliittisesti aktiivisten kurdien perusoikeuksia Saksassa. Red Aidin tiedottajan Anja Sommerfeldin mukaan lähestyvä karkotus on hälyttävä signaali siitä, että Saksan viranomaiset ovat valmiita luovuttamaan ihmisiä hallinnolle, joka vainoaa raa'asti oppositiohahmoja.

Mehmet Çakasilla, jonka Cellen ylempi alueoikeus tuomitsi huhtikuussa 2024 Kurdistanin työväenpuolueen (PKK) jäsenyydestä vankeuteen, on edessään epävarma tulevaisuus. Häntä syytettiin työskentelystä aluevirkamiehenä Bremenissä vuosina 2019–2021 ilman, että mitään erityisiä rikoksia olisi todistettu. Vaikka hänen säännöllinen vapautumisensa vankilasta on suunniteltu lokakuuksi 2024, hänet voidaan karkottaa milloin tahansa, mitä Red Aid ei voi hyväksyä.

Pyydä suojaa kidutukselta

Ottaen huomioon Turkissa jatkuvat ihmisoikeusloukkaukset, Rote Hilfe ei ole yksin huolensa kanssa. Kuten useat raportit osoittavat, kurdivankien tilanne Turkissa on huonontunut merkittävästi viime vuosina. Raportin mukaan Turkin ihmisoikeussäätiö TIHV Vuodesta 2014 lähtien yli 7 500 ihmistä tai heidän sukulaisensa on tehnyt kidutusta koskevan kanteen, joista suurin osa on vastaanotettu viimeisen kuuden vuoden aikana. Erityisen huolestuttavaa on, että kidutuksen uhrit ovat usein poliittisia vankeja, jotka on vangittu olosuhteidensa vuoksi. Kurdien etnisen identiteetin osuus kärsineiden joukossa on suhteettoman suuri.

Erityisen vaikea tapaus osoittaa tilanteen selkeästi: Turkissa kidutetuksi todistettu kurdi saa myös karkotusilmoituksen. The Liittovaltion siirtolais- ja pakolaisvirasto (BAMF) tunnustaa kidutuksen, mutta samalla kyseenalaistaa, perustuiko se poliittisiin uskomuksiin. Kriitikot, kuten asianajaja Roland Meister, syyttävät BAMF:ää kidutuksen epäasianmukaisesta suhteuttamisesta.

Poliittinen keskustelu ja tulevat oikeuden istunnot

Rote Hilfe näkee Çakasin ja muiden kurdiaktivistien mahdollisen karkottamisen massiivisena puuttumisena heidän poliittiseen toimintaansa Saksassa. Heidän mielestään tämä toimenpide voisi jälleen kerran kannustaa sortotoimiin poliittisesti aktiivisia kurdeja vastaan. Karkottamisen keskeyttämisen lisäksi Rote Hilfe vaatii myös Çakasin turvapaikkahakemuksen tunnustamista, jonka BAMF hylkäsi. Meneillään on käsittelyvalitus, jonka käsittelyaika on 8.9.2024.

Turkin lisääntyvän sorron ilmapiirissä, jossa autoritaarisuus ja ihmisoikeusnormien piittaamattomuus ovat arkipäivää, kysymys siitä, kuinka Saksa suhtautuu tällaisiin tapauksiin, on yhä kiireellisempi. Presidentti Recep Tayyip Erdoganin johtaman hallituksen tiukemmat toimenpiteet edistävät kidutuksen ja pahoinpitelyn jatkumista, mikä näkyy myös Turkin riittämättömänä oikeusvaltiona.

Tuleva keskustelu Mehmet Çakasin karkotuksesta ei voinut ainoastaan ​​määrittää hänen kohtaloaan, vaan sillä voi olla myös kauaskantoisia vaikutuksia Saksan kurdiyhteisöön. Tunnustavatko toimivaltaiset viranomaiset, että he ovat saapumassa vaaralliselle alueelle tällä päätöksellä, vai jätetäänkö ihmisoikeusystävällisemmän politiikan vaatimus jatkossakin huomiotta? Kehitys on edelleen todella jännittävää seurattavaa.