87 vuotta Kristalliyön jälkeen: Juutalaiset pelkäävät turvallisuutensa puolesta

87 vuotta Kristalliyön jälkeen: Juutalaiset pelkäävät turvallisuutensa puolesta

Tänään, 9. marraskuuta 2025, muistetaan 87 vuotta sitten tapahtuneen kauhean Kristalliyöpogromin uhreja. Tuona päivänä Saksassa paloivat synagogat tuhoten ihmishenkiä ja jättäen arpia, jotka tuntuvat edelleen. Sisäministeri Sabine Sütterlin-Waack (CDU) ilmaisi huolensa äskettäisessä lausunnossaan jatkuvasta pelosta, jota monet juutalaiset tuntevat. Nämä pelot osoittavat, että juutalaiset kansalaiset Saksassa eivät nauti vapaudesta, jota muut kansalaiset nauttivat. Sütterlin-Waack korostaa: "Meidän on tehtävä kaikkemme varmistaaksemme, että juutalaiset voivat tuntea olonsa turvalliseksi."

Kristalliyö, joka tunnetaan myös nimellä Kristallyö, edustaa yhtä pahimmista antisemitistisen vainon jaksoista Saksassa. 9. ja 10. marraskuuta 1938 tapahtui laajalle levinneitä mellakoita, joissa kansallissosialistiset joukot sekä lukuisat saksalaiset siviilit hyökkäsivät julmasti juutalaisten kauppoja ja instituutioita vastaan. Yli 1 400 synagogaa tuhoutui ja ainakin 91 ihmistä kuoli, ja arviolta 30 000 juutalaista miestä pidätettiin ja karkotettiin keskitysleireille. Tapahtuma, jonka laukaisi saksalaisen diplomaatin Ernst vom Rathin salamurha, oli holokaustin edeltäjä, joka johtaisi kuuden miljoonan juutalaisen murhaan. Tämä yö nähdään historiassa käännekohtana, joka jakoi yhteiskunnan moraalisen toiminnan ja sokean tottelevaisuuden välillä, kun maailma katseli ja usein vain katseli.

Katsaus nykyhetkeen

Mutta vielä nykyäänkin vaara on läsnä monien juutalaisten mielessä. Etenkin Schleswig-Holsteinissa ei tällä hetkellä ole konkreettista uhkaa juutalaisille instituutioille, kuten Sütterlin-Waack korostaa. Siitä huolimatta se on tiiviissä yhteydessä juutalaisyhteisöihin pystyäkseen mukauttamaan poliisin toimenpiteitä ja lisäämään turvallisuuden tunnetta. Historiallisesta näkökulmasta on selvää, että Saksan juutalaisyhteisöt voivat katsoa taaksepäin vuosisatoja kestävään historiaan, joka sisältää sekä vauraita ajanjaksoja että traagisia käännekohtia.

Juutalainen historia Saksan maaperällä ulottuu vuoteen 321. Vuosisatojen kuluessa kehittyi vilkas juutalainen kulttuuri, joka jatkui 1900-luvulle asti. Valistus johti juutalaisten poliittiseen vapautumiseen, vaikka heidän historiaansa leimasivat voimakkaasti syrjäytyminen, viha ja väkivalta. Kun kansallissosialistit tulivat valtaan vuonna 1933, juutalaiset kokivat ennennäkemättömän tuhoamispolitiikan. Sodan jälkeen juutalaisten elämä rakennettiin hitaasti uudelleen. Entisen Neuvostoliiton alueen juutalaisten tulvan myötä 1990-luvulla Saksan juutalaisyhteisö koki uuden noususuhdanteen. Nykyään Saksa on yksi Euroopan kolmanneksi suurimman juutalaisyhteisön maista.

Muistelee ja muistelee

Tämän päivän muistopäivän yhteydessä järjestetään muistotilaisuuksia monissa kaupungeissa. Gunter Demnigin kompastuskivet muistelivat kansallissosialismin uhreja ja juutalaisen elämän tuhoa. Nämä pienet kivilaatat, jotka on asetettu natsihallinnon uhrien talojen eteen, ovat symboli, jota ei saa unohtaa. Eri kaupungeissa järjestetään myös siivouskampanjoita synagogien ja juutalaismuistomerkkien siivoamiseksi ja muistopaikan luomiseksi varsinkin aikana, jolloin antisemitismi näyttää jälleen leviämisen merkkejä.

Lyypekin synagogaan maaliskuussa 1994 tehty tuhopoltto on toinen esimerkki haasteista, joita juutalainen elämä edelleen kohtaa. Tie vapauteen ja turvallisuuteen on edelleen kivinen monille Saksan juutalaisille. Mutta jatkamme työtä kaikin voimin saavuttaaksemme kunnioittavan ja rauhanomaisen rinnakkaiselon, johon meidän on jatkossakin kiinnitettävä asianmukaista huomiota.