Suru Rolf Hilgenfeldille: biokemian edelläkävijä kuoli

Suru Rolf Hilgenfeldille: biokemian edelläkävijä kuoli

19. kesäkuuta 2025 tiedemaailma menetti yhden erinomaisesta mielestään. Prof. Dr. Dr. h. c. Rolf Hilgenfeld, tärkeä saksalainen biokemisti, joka antoi merkittävän panoksen koronavirusten tutkimukseen, on kuollut Bad Schwartaussa 71-vuotiaana.[[1]](https://www.dzif.de/de/stillem-gedenken-rolf-hilgenfeld) Hilgenfeld ei jätä vain suurta aukkoa tiedeyhteisön, kollegan ja sympatian tunteeseen.

Rolf Hilgenfeld syntyi 3. huhtikuuta 1954 Göttingenissä ja tiesi jo varhain, minne hänen tiensä johtaa. Hän opiskeli kemiaa Göttingenin ja Freiburgin yliopistoissa, joista hän sai diplominsa vuonna 1981. Hänen tieteellinen uransa vei hänet Max Planckin biofysikaalisen kemian instituuttiin ja Berliinin vapaaseen yliopistoon, jossa hän väitteli vuonna 1987 väitöskirjalla kasviproteaasin rakenteesta. Vuodet 1995–2002 hän oli molekyylibioteknologian instituutin johtaja ja vuonna 2003 hän siirtyi Lyypekin yliopistoon, jota hän johti Biokemian instituutin johtajana eläkkeelle jäämiseensä vuoteen 2020 asti.[[2]](https://de.m.wikipedia.org/wiki/Rolf_Hilgenfeld)

Virustutkimuksen edelläkävijä

Hilgenfeld ei ollut vain intohimoinen tiedemies, vaan myös edelläkävijä saksalaisen rakennebiologian alalla. Hänen työnsä virusten, kuten SARS, MERS-CoV, Zika ja SARS-CoV-2, rakenteessa on tehnyt hänestä kansainvälisesti tunnetun. Erityisesti vuosien 2002/2003 SARS-pandemian aikana hänen julkaisunsa SARS-viruksen proteaasin kolmiulotteisesta rakenteesta aiheutti suurta kohua ja loi pohjan viruslääkkeiden kehittämiselle. Hän työskenteli tiiviisti kiinalaisten tutkimuslaitosten kanssa ja hänet tunnustettiin yhdeksi "Highly Cited Researchers 2024"[[1]](https://www.dzif.de/de/stillem-gedenken-rolf-hilgenfeld)

Hilgenfeldin poikkitieteellinen lähestymistapa, jossa yhdistettiin biokemia, virologia ja lääkekehitys, johti merkittäviin edistysaskeliin lääkekehityksessä. Erinomaisena saavutuksena oli SARS-CoV-2:n pääproteaasin Mpron rakenteen selkiyttäminen vuoden 2020 alussa, minkä ansiosta hänen tiiminsä pystyi kehittämään alfa-ketoamidi-inhibiittorin, joka oli tehokas myös SARS-CoV-2:ta vastaan. Nämä saavutukset ansaitsivat hänelle Saksan kristallografiayhdistyksen Carl Hermann -mitalin vuonna 2023.[[2]](https://de.m.wikipedia.org/wiki/Rolf_Hilgenfeld)

Pysyvä perintö

Hilgenfeldin sitoutuminen tieteeseen ulottui myös tutkimuksen ulkopuolelle. Jo vuonna 2010 hän kampanjoi aktiivisesti Lyypekin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan säilyttämisen puolesta, mikä osoittaa hänen syvään juurtuneen yhteyden instituutiokotiin. Kuolemaansa asti hän työskenteli vanhempana professorina yliopiston molekyylilääketieteen instituutissa ja oli erityisen aktiivinen Saksan infektiotutkimuskeskuksessa (DZIF). Hänen väsymätön työnsä arvostetaan suuresti ammattimaailmassa ja sen ulkopuolella.[[1]](https://www.dzif.de/de/stillem-gedenken-rolf-hilgenfeld)

Rolf Hilgenfeldin kanssa tiede ei menetä vain tutkijaa, vaan henkilöä, joka rakensi siltoja tieteenalojen välille. Hänen perintönsä tulee elämään biokemiassa ja virologiassa ja tasoittaa tietä tuleville tutkijoiden sukupolville.[[2]](https://de.m.wikipedia.org/wiki/Rolf_Hilgenfeld)