Bremerhaven: Miljoonan dollarin projekti tutkii ikiroudan nopeaa sulamista

Bremerhaven: Miljoonan dollarin projekti tutkii ikiroudan nopeaa sulamista

Bremerhavenissa sijaitseva Alfred Wegener Institute (AWI) on käynnistänyt jännittävän uuden projektin, joka herättää ilmastotutkijoiden huomion maailmanlaajuisesti. PeTCaT-nimellä, joka on lyhenne sanoista "Rapid Permafrost Thaw Carbon Trajectories", tavoitteena on lokakuusta 2025 syyskuuhun 2030 tutkia, kuinka ikiroudan nopea sulaminen vaikuttaa ilmastoon. Voittoa tavoittelematon järjestö Schmidt Sciences tukee tätä uraauurtavaa hanketta noin 10,4 miljoonalla Yhdysvaltain dollarilla eli noin 8,9 miljoonalla eurolla. AWI:n keskiössä projekti kokoaa yhteen tutkijat Yhdysvalloista, Kanadasta, Ruotsista ja Alankomaista vastaamaan ilmaston lämpenemisen haasteisiin.

Miksi tämä projekti on niin tärkeä? Arktinen alue lämpenee globaalia keskiarvoa nopeammin, ja alueen jäätyneeseen maaperään varastoituu enemmän hiiltä kuin ilmakehään – noin kaksi kertaa enemmän! Ikiroudan sulaessa kasvihuonekaasuja, kuten hiilidioksidia ja metaania, vapautuu, mikä horjuttaa ilmastoa entisestään. Projektipäällikkö Guido Grosse huomauttaa, että ylemmän maakerroksen sulaminen tapahtuu joka kesä, kun taas sulamiskerrokset syvenevät pitkäaikaisen lämpenemisen vuoksi.

Tutkimusmenetelmät ja -tavoitteet

Myös hankkeen metodologia on huomionarvoinen. PeTCaT käyttää kaukokartoitus- ja syväoppimistekniikoita kartoittamaan arktisen alueen äkillisiä sulamisprosesseja. Keräämällä näytteitä Alaskasta, Kanadasta ja Suomesta tutkitaan orgaanisen materiaalin hajoamista ja vapautuvan hiilen määrää. Uusi tietojoukko, joka sisältää satelliittien arvioinnit ja kenttämittaukset, on luomassa, jotta voidaan paremmin ymmärtää arktisen alueen hiilikierron vuorovaikutuksia.

Tutkijaryhmä aikoo kehittää uusia ilmastoennusteita. Niiden tarkoituksena on auttaa ymmärtämään ikiroudan sulamisen roolia maailmanlaajuisessa hiilikierrossa ja analysoimaan vaikutuksia jäljellä olevaan CO₂-budjettiin. Keskeistä on se, miten kosteusolosuhteet kehittyvät arktisella alueella. Simulaatiot osoittavat, että tulevat sateet vaikuttavat paikallisiin olosuhteisiin: kuivassa maaperässä syntyy enemmän CO₂:ta, kun taas kosteammassa maassa syntyy metaania.

Parempi ymmärrys tulevaisuudesta

Tutkijat tutkivat intensiivisesti erilaisia ​​ilmastoon vaikuttavia tekijöitä. Yksi haasteista on rannikkoeroosio, jonka seurauksena monilla arktisilla alueilla menetetään vuosittain noin puoli metriä rantaviivaa. Tämä eroosio ei vaikuta vain maisemaan, vaan myös hiilen kiertokulkuun, kun valtameren pinnan CO2-tasot nousevat kuluneen materiaalin vuoksi.

Max Planck Institute for Meteorology työskentelee myös rinnakkaisissa projekteissa mallintaakseen paremmin ikiroutaan liittyviä monimutkaisia ​​biogeokemiallisia prosesseja. Asiantuntijat useista eri instituutioista auttavat syventämään tietoa arktisesta alueesta, jotta tulevaisuuden ilmastoskenaariot tarkentuvat entisestään.

Kaiken kaikkiaan PeTCaT-projekti osoittaa, kuinka tärkeitä kansainvälinen yhteistyö ja modernit teknologiat ovat ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaamisessa. Tulokset voivat olla ratkaisevan tärkeitä sekä tiedeyhteisölle että päättäjille, jotta he voivat kehittää perusteltuja toimenpiteitä uhkaavien ilmastovaikutusten torjumiseksi. Tämä on osa tulevaisuuden tutkimusta, joka on erittäin tärkeä paitsi arktisen alueen, myös koko planeetan kannalta.

Lisätietoja projektista on osoitteessa T-Online, [AWI].