Sternbrücke Altonassa: Tuomioistuin hylkäsi kanteen uutta rakennusta vastaan!

Sternbrücke Altonassa: Tuomioistuin hylkäsi kanteen uutta rakennusta vastaan!

Suunnitelmat Sternbrücken rakentamisesta Altonaan ovat siirtymässä seuraavalle kierrokselle sen jälkeen, kun Hampurin korkein hallinto-oikeus hylkäsi kanteen. Nämä olivat valituksia useista aloitteista, ennen kaikkea ympäristöjärjestö Prellbock Altona, joka oli vastustanut uudelleensuunnittelua. [n-tv]:n (https://www.n-tv.de/regionales/hamburg-und-schleswig-holstein/Klage-gegen-Neubau-der-Sternbruecke-bleibt-ohne-Erfolg-article26147378.html) mukaan tuomioistuin on jo vahvistanut samanlaisen lausunnon 2024 kiireellisen menettelyn aikana.

Kantajat vetosivat huomautuksessaan menettelyvirheisiin erityisesti ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä. Oikeus katsoi kuitenkin nämä väitteet perusteettomiksi ja kiisti väitetyt puutteet. Myöskään muistomerkkien suojelua koskevia väitteitä ei kuultu oikeudessa. Mielenkiintoista on, että ympäristöaloite kritisoi hankkeen haitallisia ympäristövaikutuksia sekä kansalaisten osallistumisen puutetta.

Uusi rakennus ja sen mitat

Deutsche Bahn suunnittelee korvaavansa lähes 100 vuotta vanhan sillan modernilla, pilarittomalla kaarirakenteella, joka on vaikuttavan 108 metriä pitkä ja 21 metriä korkea. Vanhan sillan läpi kulkee päivittäin huomattava määrä yli 900 junaa, mukaan lukien S-Bahn, alue- ja kaukojunat. Tämä tekee selväksi, mikä keskeinen rooli sillalla on Altonan liikennejärjestelmässä.

Mutta eivät vain tekniset yksityiskohdat kiinnostavat. Aloitteet osoittavat myös mahdollisia vaikutuksia kaupunkikuvaan ja herättävät huolta hankkeen mahdollisesta ylimitoituksesta. Tuomioistuin ei kuitenkaan tunnustanut näitä huolenaiheita riittävästi, mikä aiheutti tyytymättömyyttä aloitteentekijöiden keskuudessa.

Ympäristövaikutusten arviointi ja kulttuuriperintö

Ympäristönäkökohtien ja kulttuuriperinnön osalta on tärkeää viitata UVP-Gesellschaftin ohjeisiin. Niissä korostetaan kulttuuriperinnön huomioimista ympäristöarvioinneissa ja maankäytön suunnittelussa. Vaikka tuomioistuin hylkäsi ympäristölupaa koskevat väitteet, kansalaisten osallistumiskysymys on edelleen puheessa.

On huomattava, että tällainen hanke ei vaadi vain teknisiä ja käytännön näkökohtia, vaan se ei saa myöskään jättää huomiotta vuoropuhelua väestön kanssa sekä tietoisuutta kulttuuriympäristöstä ja kaupunkikehityksen vaikutuksista.

Yhteenvetona on todettava, että kansalaisten edut ja ympäristönsuojelualoitteet ovat jatkossakin erittäin tärkeitä. Nähtäväksi jää, kuinka Sternbrücken tilanne kehittyy edelleen. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös asettaa kuitenkin jonkin verran painetta kaikille asianosaisille hallitsemaan tasapainoa edistymisen ja olemassa olevien arvojen säilyttämisen välillä.