Joka neljäs saa alle 1300 euron eläkkeen – järkyttävät luvut!

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Lue lisää Pohjois-Saksan eläketilanteesta: tosiasiat, erot ja nykyinen poliittinen kehitys.

Erfahren Sie mehr über die Rentensituation in Norddeutschland: Fakten, Unterschiede und aktuelle politische Entwicklungen.
Lue lisää Pohjois-Saksan eläketilanteesta: tosiasiat, erot ja nykyinen poliittinen kehitys.

Joka neljäs saa alle 1300 euron eläkkeen – järkyttävät luvut!

Myös Saksan väestörakenteen muutos vaikuttaa merkittävästi eläketilanteeseen. Nykyisten lukujen mukaan yli 25 prosenttia 45-vuotiaista ja sitä vanhemmista eläkeläisistä saa Saksassa alle 1 300 euroa kuukaudessa. Tämän osoittaa analyysi, joka viittaa monien eläkeläisten toisinaan epävarmaan taloudelliseen tilanteeseen. äänekäs NOZ Yli 5,5 miljoonan vähintään 45 vuoden vakuutusvuoden eläkeläisen keskieläke tarjoaa katsauksen eläkerakenteeseen: se on 1 668 euroa.

Erityisen merkittäviä alueellisia eroja voidaan havaita. Länsi-Saksassa eläkeläiset voivat odottaa saavansa keskimäärin 1 729 euroa, kun taas heidän työtoverinsa Itä-Saksassa vain noin 1 527 euroa. Erityisen huomionarvoinen on Hampuri, jonka keskimääräinen eläke on 1 787 euroa, kun taas Thüringenin eläke on alhaisin, 1 491 euroa.

Selitä ensin alueelliset erot

Tarkempi tarkastelu Schleswig-Holsteinin lukuihin osoittaa, että eläkeläiset saavat täällä keskimäärin 1 704 euroa, mikä erottuu positiivisesti maan keskiarvosta. Ala-Saksissa tilanne on kuitenkin monimutkaisempi: miesten keskieläke on lännessä 1 783 euroa, kun taas naiset jäävät suoraan jälkeen Ala-Saksin 1 417 euroon ja Bremenin 1 447 euroon. Myös valtakunnalliset keskiarvot ovat paljastavia: miehet saavat 1 778 euroa, naiset 1 449 euroa.

Vasemmistolainen kansanedustaja Dietmar Bartsch on jo arvostellut jyrkästi eläkepolitiikkaa ja vaatii perusteellista suunnanmuutosta. Hän näkee numerot paitsi haasteena myös vastuuna varmistaa, että koko työväestö maksaa eläkekassaan. Liittovaltion hallitus reagoi tällaisiin lausuntoihin ja huomauttaa, että eläkkeiden määrät eivät edusta asianosaisten koko taloudellista tilannetta. Pienet eläkkeet voivat syntyä myös 45 vuoden vakuutusvuodella, mutta myös huonot puolet, kuten maksuihin perustumattomat kaudet, kuten koulutus- tai työttömyysjaksot, olisi otettava huomioon.

Asteittainen lähentyminen näköpiirissä

Toinen tärkeä näkökohta on eläkearvojen tasaaminen Itä- ja Länsi-Saksan välillä. Osana linjaussuunnitelmaa alkaen Saksalainen eläkevakuutus julkaistiin, eri laskentakoot on tarkoitus yhdenmukaistaa hitaasti vuoteen 2025 mennessä. Nykyistä eläkkeen arvoa on tarkistettu 1.7.2023 alkaen, mikä mahdollistaa idän osalta vähintään 0,7 prosenttiyksikön vuosikorotuksen, kunnes se saavuttaa lännen arvon.

Tämä muutos on käynnissä oleva Itä- ja Länsi-Saksan välinen taloudellisen tasausprosessi, ja se kulkee käsi kädessä toivottavasti vakaan palkkakehityksen kanssa idässä. Eläkelain yhdenmukaistaminen oli myös keskeinen aihe viimeisten 30 vuoden aikana käydyissä neuvotteluissa, joita leimasivat yhdistymissopimus ja eläkkeensiirtolaki. Vuodesta 2025 alkaen yhtenäinen eläkelaki koskee kaikkia liittovaltioita, jota yli kolmen vuosikymmenen jälkeen niin monet eläkeläiset kuin poliitikot ovat kaipaaneet.

Kun tiedämme hyvin, että näillä erilaisilla toimenpiteillä pitäisi olla myönteinen vaikutus vanhuusköyhyyden rakenteeseen pitkällä aikavälillä, jää nähtäväksi, onko liittovaltion sosiaaliministeri Bärbel Basin johdolla tavoiteltu eläketason vakauttaminen 48 prosenttiin toivottu menestys. Kaikista ponnisteluista huolimatta Saksassa on edelleen eroa eläketuloissa, ja se on optimoitava tulevina vuosina oikeudenmukaisemman ja vakaamman eläkejärjestelmän luomiseksi kaikille sukupolville. Jatkuva seurantaprosessi on tässä välttämätön.