Sveitsi ajaa rauhaa: Vuoristo-Karabahin armenialaisten paluuta vaaditaan!

Sveitsi ajaa rauhaa: Vuoristo-Karabahin armenialaisten paluuta vaaditaan!

Valkoisessa talossa aloitettu rauhansopimus allekirjoitettiin tänään merkittävänä askeleena kohti Armenian ja Azerbaidžanin pitkäaikaisen konfliktin ratkaisemista. Christian Solidarity International (CSI) oli tyytyväinen tähän edistymiseen ja vaatii nyt Sveitsin rauhanaloitteen toteuttamista Vuoristo-Karabahin alueella. Sopimuksen allekirjoittivat Armenian pääministeri Nikol Pašinjan ja Azerbaidžanin presidentti Ilham Alijev, ja se on käännekohta maiden kireissä suhteissa. CSI suhtautuu erittäin myönteisesti tähän sopimukseen, joka syntyi intensiivisten diplomaattisten ponnistelujen tuloksena Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin suojeluksessa. CSI:n presidentti tohtori John Eibner onnitteli Trumpia sovittelun menestyksestä.

Yli 120 000 kotiseudultaan siirtymään joutunutta armenialaista odottaa kiireellisesti paluuta kotimaahansa, ja Sveitsin aloite vaatii, että tämä paluu on kiinteä osa vakaata rauhansuunnitelmaa. Samaan aikaan Sveitsin parlamentti on antanut hallitukselle mandaatin järjestää Azerbaidžanin ja Vuoristo-Karabahin kansan edustajien välinen rauhanfoorumi. Sveitsin rauhanaloitteen yhteispuheenjohtajat Stefan Müller-Altermatt ja Erich Vontobel korostivat, että kestävää rauhaa ei voida saavuttaa ilman armenialaisten paluuta.

Rauhanprosessin tausta

Valkoisen talon kokous, jossa rauhansopimus allekirjoitettiin, ei ainoastaan ​​tuonut yhteen kaksi valtionpäämiestä, vaan myös merkittävä strateginen askel kohti uutta kauppareittiä, "Trump Route for International Peace and Prosperity" (TRIPP). Tällä reitillä on tarkoitus antaa Azerbaidžanille pääsy Nakhichevanin eksklaaviinsa Armenian alueen kautta, ja ensimmäisten neuvottelujen odotetaan alkavan ensi viikolla. Trump kutsui tätä hetkeä historialliseksi askeleeksi ja korosti, että he olivat "vihdoin tehneet rauhan".

Alijev kutsui päivää askeleeksi kohti "ikuista rauhaa Kaukasiassa", kun taas Pašinjan kutsui sopimusta "merkittäväksi virstanpylväksi". Nämä selitykset ovat ristiriidassa edelleen vallitsevien jännitteiden kanssa. Sopimuksesta huolimatta maiden välillä ei ole vieläkään lopullista rauhansopimusta ja Armenian sisäpoliittinen tilanne on edelleen kireä. Pašinjan on kiistanalainen, ja Azerbaidžan jatkaa Jerevanin painostusta, mukaan lukien perustuslain muutosten vaatiminen.

Alueelliset vastaukset ja haasteet

Armenian ja Azerbaidžanin välisellä konfliktilla on historialliset juuret, jotka ulottuvat Neuvostoliiton romahtamiseen. Kansainvälisen oikeuden mukaan Azerbaidžanille kuuluva Vuoristo-Karabah oli etnisten armenialaisten hallinnassa syksyyn 2023 saakka. Azerbaidžanin valtauksen jälkeen alueelta pakeni yli 100 000 ihmistä. Azerbaidžan voi luottaa sotilaalliseen ylivoimaan ja tukeen öljyn ja kaasun viennistä sekä Turkista ja Venäjältä.

Uuden käytävän reitin toteutuminen on ollut pitkään kiistanalainen, mutta uudella sopimuksella pyritään edistämään konfliktitonta kauppaa alueella. Tämä liike nähdään myös Yhdysvaltojen yrityksenä lujittaa geopoliittista vaikutusvaltaansa, kun taas Armenian entinen suojelija Venäjä näkee sopimuksen strategisena tappiona. Iran on huolissaan mahdollisista alueellisista vaikutuksista. Panttivankien ottaminen on edelleen tärkeä ongelma, sillä useita kymmeniä armenialaisia ​​vankeja on edelleen vangittuna Azerbaidžanissa.

Yhteenvetona voidaan todeta, että jää nähtäväksi, kuinka poliittinen kehitys tulevina viikkoina ja kuukausina vaikuttaa alueen rauhaan. Paljon on vielä tehtävää, kun keskitytään selvästi siirtymään joutuneiden armenialaisten paluuprosessiin ja rauhan vakauteen. Kuten CSI korostaa, vakaa rauha ja myönteinen kehitys voidaan saavuttaa vain konkreettisilla toimilla.

Lisätietoja tästä aiheesta löytyy raporteista alkaen Lehdistöportaali ja SRF.