Merkel vaatii diplomatiaa: Saksasta tulee rauhanomainen!

Merkel vaatii diplomatiaa: Saksasta tulee rauhanomainen!

Angela Merkel kommentoi äskettäin Schwerinin linnan pihalla tärkeitä geopoliittisia kysymyksiä, jotka tällä hetkellä vaikuttavat Eurooppaan ja maailmaan. Hän osallistui otsikolla "Rauhaisuus" paneelikeskusteluun, jossa käsiteltiin Venäjän sotaa Ukrainaa vastaan ​​ja konflikteja Gazan alueella. Kävi selväksi, että Merkel selvästi etääntyy puolustusministeri Boris Pistoriuksesta, joka korostaa Saksan tarvetta tulla "sotavalmiiksi". [NDR](https://www.ndr.de/nachrichten/mecklenburg-vorpommern/merkel-wir-muessen-friedenstuechtig- Werden,merkel-3662.html) raportoi Merkelin vastustaneen, että Saksa saattaa hyvinkin tarvita sotilaallista voimaa, mutta painopisteen tulisi olla "rauhaan suuntautuneessa".

Puheessaan hän korosti diplomatian merkitystä konfliktien ratkaisemisessa ja aggression torjumisessa. "Neuvottelut Venäjän kanssa ovat välttämättömiä sodan lopettamiseksi", sanoi entinen liittokansleri. Hän huomautti, että pelote ja diplomaattiset kontaktit ovat parhaat vaihtoehdot hyökkäysten estämiseksi. Tämä liittyy Naton uusiin tavoitteisiin, jotka vaativat puolustusmenojen nostamista jopa 3,5 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2035 mennessä. Suunnitelma on saanut myös Puolan ja Liettuan kaltaisten maiden tuen, mutta jota muut jäsenvaltiot, kuten Belgia ja Espanja, suhtautuvat skeptisesti, koska ne pitävät menotavoitetta liian korkeina. BR

Sotilaallisten strategioiden kritiikki

Merkel ilmaisi myös huolensa Lähi-idän konflikteista. Hän kuvaili Israelin sotilaallisia toimia Gazan sodassa "koviksi" ja "kovasydämisiksi" jyrkässä ristiriidassa Hamasin jo dokumentoitujen julmuuksien kanssa. Merkel suhtautuu myötätuntoisesti Israelin mielenosoituksiin, joissa vaaditaan tulitaukoa ja kyseenalaistaa Israelin sotilaallisen strategian tehokkuuden. Tässä yhteydessä oli myös havaittavissa, että hän ei millään tavalla katu kymmenen vuotta sitten tekemistään pakolaispolitiikan päätöksistä. Hän teki selväksi, että tyytymättömyys tähän politiikkaan ei saisi antaa tilaa muukalaisvihalle. ZEIT

Yksi erityisen huomionarvoinen näkökohta oli Merkelin katsaus Saksan puolustusmenojen laskuun viimeisen kahden vuosikymmenen aikana. Heidän mielestään tämä lasku oli "rauhanjako", jonka ei pitäisi vaarantaa uusien liittovaltioiden kehitystä. Siitä huolimatta hän tunnustaa nykyisen tilanteen käännekohtana. Hän kuvailee Nato-maiden sopimusta menojen lisäämisestä loogiseksi ja tarpeelliseksi Ukrainan konfliktin jälkeen syntyneen merkittävän uhkatilanteen vuoksi.

Merkel ja Euroopan tulevaisuus

Angela Merkel, joka oli ensimmäinen nainen ja itäsaksalainen, joka ryhtyi liittokanslerin virkaan ja jota pidetään yhtenä maailman vaikutusvaltaisimmista naisista, on edelleen määräävä hahmo Saksan politiikan ytimessä, mutta myös maailmanlaajuisissa vuoropuheluissa. Heidän selkeä asemansa sotilaallisen voiman ja diplomatian suhteen voisi auttaa muotoilemaan Saksalle ja Euroopalle tarvittavan poliittisen suunnan näinä epävarmoina aikoina. Nyt kysymys jää: kuinka kansainvälinen yhteisö vastaa Merkelin kehotukseen "rauhanpalauttamisesta" ja mihin toimiin aiotaan ryhtyä tulevina kuukausina?