Neubrandenburgissa: Katja kasvattaa perhosia ja leppäkerttuja kotona!

Neubrandenburgissa: Katja kasvattaa perhosia ja leppäkerttuja kotona!

Neubrandenburgissa hyönteiselämä kukoistaa hyvin erikoisessa ympäristössä. Katja Voigt on ottanut tehtäväkseen perustaa asuntoonsa kasvatuslaitoksen erityyppisille hyönteisille. Hänen intohimonsa maalattuja naisia ​​ja leppäkerttuja kohtaan saa ihmiset nousemaan ylös ja huomaamaan. Tämän värikkään matkan ensimmäinen vaihe alkaa toukkien ja toukkien saapumisella, jotka toimitetaan postipakkauksessa. "Aina jännittää, kun postimies saapuu!" Katja iloitsee, kun pienet olennot löytävät paikkansa kupeista syömään ja kasvamaan. Kolmen tai viiden viikon kuluttua ensimmäiset maalatut ladyperhoset kuoriutuvat vihdoin.

Tätä pientä hyönteistilaa tuki suurella rakkaudella paitsi Katja, myös hänen äitinsä Gisela Voigt. "Toukat ovat aluksi kömpelöitä, mutta niistä kehittyy todella kauniita olentoja", hän kertoo. Tämän värikkään hälinän aikana kissa Lilly on kiinnostunut myös perhosista, jotka pian astuvat perhosverkkoon. Leppäkertun toukat ovat myös löytäneet kodin Katjan asunnosta ja niistä tulee lyhyessä ajassa hyödyllisiä kovakuoriaisia, jotka syövät puutarhassa kirvoja ja hämähäkkipunkkeja.

Hyönteisten kasvatus pienessä mittakaavassa

Hyönteisten kasvatus on aihe, joka saa yhä enemmän seuraajia. "Hyönteiset eivät ole vain tuholaisia, vaan ne voivat myös tehdä paljon hyvää", Katja selittää. Yhä useammat ihmiset arvostavat ajatusta tarjota kasvatuspakkauksia eri hyönteislajeille. Nämä setit eivät ole tarkoitettu vain harrastuskasvattajille, vaan myös lapsille, päiväkodeille ja kouluille ja tarjoavat arvokkaita ohjeita kasvatukseen ja hoitoon.

Luvut puhuvat puolestaan: Maapallolla on noin 10 miljoonaa lajia, joista noin 6 miljoonaa kuuluu hyönteisten luokkaan. Näillä pienillä olennoilla on tärkeä rooli erilaisissa ekologisissa prosesseissa. Ne nopeuttavat hajoamista, pölyttävät kasveja, reagoivat herkästi ympäristön muutoksiin ja ovat jopa monien ravintoketjujen alussa. Nämä ominaisuudet vahvistavat sellaisten aloitteiden tavoitteita, kuten smartbugs.de, jotka eivät näe hyönteisiä vihollisina vaan arvokkaana resurssina.

Kestävyys ja ravitsemus

Hyönteisviljelyllä voisi olla jopa keskeinen rooli elintarviketuotannossa tulevaisuudessa. Vuoden 2013 FAO:n raportti on herättänyt kehitystä alalla, ja yhä useammat yritykset ovat kiinnostuneita tästä kestävästä käytännöstä. Hyönteiset tarvitsevat vain murto-osan rehusta verrattuna perinteiseen karjaan, ja niiden ympäristöjalanjälki on pienempi, mikä tekee niistä lupaavan vaihtoehdon. Yli 2 miljardia ihmistä maailmanlaajuisesti syö jo hyönteisiä – trendi, joka näyttää jatkuvan, kun otetaan huomioon kasvava kiinnostus kestäviin vaihtoehtoihin.

Hyönteisviljelyn haasteita ovat korkeat pääomakustannukset ja tarve kehittää teknologioita. Alan kasvunäkymät ovat kuitenkin lupaavia, sillä agtecher.com mukaan hyönteisviljelyyn investoidaan 1,65 miljardia dollaria vuoteen 2025 mennessä. Tämä innovatiivinen vahvuus ja kasvava kysyntä voivat tehdä hyönteisviljelystä entistä suositumpaa tulevina vuosina.

Neubrandenburgin jännittävä hyönteiskasvatusmaailma kumoaa myytin, jonka mukaan hyönteiset ovat vain tuholaisia. Pikemminkin esimerkit, kuten Katja Voigtin jalostus, osoittavat, kuinka paljon hyötyä näistä pienistä olennoista on. Kasvatus, hoito ja havainnointi – kokemus hyönteisistä ei voisi olla vain houkutteleva harrastus monille, vaan se voisi myös olla tärkeä panos ympäristöämme.