CDU:n päämaja Göttingenissä: aktivistit rakentavat protestimuuria!
16. kesäkuuta 2025 aktivistit muurasivat sisäänkäynnin CDU:n päämajaan Göttingenissä. Taustalla on protesteja sotaa ja rasismia vastaan.

CDU:n päämaja Göttingenissä: aktivistit rakentavat protestimuuria!
Göttingenin poliittisen konfliktin näyttämöllä on tällä hetkellä hyvin erikoinen spektaakkeli: epäillyt aktivistit ovat nopeasti rakentaneet muurin CDU:n paikallisen päämajan sisäänkäynnin eteen. Noin puolitoista metriä korkea seinä, joka oli erittäin helppo purkaa tuoreen laastin ansiosta. Tämän symbolisen muurin päällä on bannerit, joissa lukee: "Suljettu sotaa lietsovan ja rasistisen eristyspolitiikkanne vuoksi." Tämä hieman epätavallinen mielenosoitus on aiheuttanut melkoista kohua ja aiheuttaa kohua kaupungissa. NDR raportoi tapahtuman reaktioista ja seurauksista.
Fritz Güntzler, liittopäivien jäsen ja CDU:n piirin puheenjohtaja, on tehnyt selväksi, kuinka kauhuissaan hän on tilanteesta. Hän tuomitsee tämän teon ja pitää sitä huolestuttavana kehityksenä poliittisessa kulttuurissa. Valtion turvallisuusvirasto tutkii parhaillaan pakko- ja omaisuusvahinkoja, vaikka tämä muuri ei ole ensimmäinen kerta, kun CDU:n päämaja Göttingenissä on ollut mielenosoitusten kohteena. Rakennukseen hyökättiin maalipusseilla jo helmikuussa.
Historiallinen katsaus: Muurin rakentaminen
Viimeaikaisten tapahtumien valossa voidaan pohtia muurien symboliikkaa historiassa. Berliinin muurin rakentaminen, joka alkoi 13. elokuuta 1961, on silmiinpistävä esimerkki. Tuolloin noin 10 000 ihmistä ja rajapoliisia teki kaikkensa jakaakseen kaupungin ja eristääkseen DDR:n liittotasavallasta. Kaikki sektoriristeykset suljettiin 13 tarkastuspistettä lukuun ottamatta. Tämä radikaali sulkeminen oli DDR:n hallituksen hyvin varjeltu valtiosalaisuus, kuten liittovaltion arkisto osoittaa.
Reaktiot olivat kansainvälisiä ja järkyttäviä. Kansleri Konrad Adenauer kutsui sulkemista neljän valtion sopimuksen rikkomiseksi ja kuvaili DDR:n hallintoa "tyranniaksi". Willy Brandt, silloinen Berliinin pormestari, vaati YK:ta puuttumaan asiaan. Nämä poliittiset reaktiot osoittavat, kuinka paljon muurin rakentaminen lämmitti malttia ja ruokki entisestään kylmää sotaa.
Pala historiaa, joka jää
Berliinin muuri seisoi yli 28 vuotta ja siitä tuli jakautumisen ja kylmän sodan konfliktien symboli. Historioitsijat arvioivat Wallin uhrien määrän olevan 125–206, mikä korostaa tämän poliittisen esteen takana olevaa julmaa todellisuutta. Tämä katsaus muurin rakentamiseen, jota tukevat liittopäivien asiakirjat, osoittaa, että seinät eivät ole pelkästään betonia, vaan myös niihin vaikuttavien ihmisten tarinoita ja kohtaloita.
Nähtäväksi jää, kirjoittaako nykyinen muuri CDU:n päämajan Göttingenissä myös uutta historiaa poliittiseen maisemaan. Yksi asia on varma: aiheesta keskustellaan todennäköisesti vielä pitkään.