Puukkohyökkäyksen oikeudenkäynti: hulluutta vai kauhua? Psykologit selventävät!

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Oikeudenkäynti Abdallah Osman Ahmedia vastaan, joka tappoi kaksi ihmistä Romans-sur-Isèressä vuonna 2020, korostaa psykologisia ja ideologisia tekijöitä.

Der Prozess gegen Abdallah Osman Ahmed, der 2020 in Romans-sur-Isère zwei Menschen tötete, beleuchtet psychische und ideologische Faktoren.
Oikeudenkäynti Abdallah Osman Ahmedia vastaan, joka tappoi kaksi ihmistä Romans-sur-Isèressä vuonna 2020, korostaa psykologisia ja ideologisia tekijöitä.

Puukkohyökkäyksen oikeudenkäynti: hulluutta vai kauhua? Psykologit selventävät!

5. marraskuuta 2025 Romans-sur-Isèren hyökkäystä koskevassa oikeudenkäynnissä tuomarit käsittelivät mielenterveyden sairauksien ja radikaalien ideoiden räjähtävää sekoitusta. Tämä vuoteen 2020 ulottuva tapaus on kaikkea muuta kuin yksinkertainen. 31-vuotiasta Sudanista kotoisin olevaa pakolaista Abdallah Osman Ahmediä syytetään veitsellä kahden ihmisen kimppuun ja neljän muun loukkaantumisesta 4.4.2020 koronaan liittyvien poistumisrajoitusten aikana. Sen jälkeen on noussut esille pohjimmiltaan tärkeitä kysymyksiä: Oliko Ahmed henkisesti terve vai vaikuttiko hänen käyttäytymiseensa mielisairaus ja ääriajattelu? Näitä kysymyksiä kritisoitiin ja niistä keskusteltiin erityisesti oikeudenkäynnin kahdeksantena päivänä, jossa psykologit ja psykiatrit ottivat kantaa.

Vastaajan kuvaukset hallusinaatioistaan ​​ovat järkyttäviä. [Le Monden] mukaan (https://www.lemonde.fr/societe/article/2025/11/05/au-proces-de-l-attentat-de-romans-sur-isere-le-delicat-debat-entre-psychiatres-sur-la-part-de-la- Folie-et-celle-du-terrorisme-djihadiste_6652378_3224.html) kuuli Ahmed Voicesin kehottavan häntä "vapauttamaan" ja "pelastamaan" itsensä. Hän ei kuitenkaan itse muista tapausta. Tämä herättää kriittisen kysymyksen siitä, missä määrin hänen tuomionsa oli pätevä tai hämärtynyt hänen psykologisen tilansa vuoksi.

Asiantuntijoiden lausunnot

Syyllisyyskysymyksen selvittämiseksi kuultiin kuusi psykiatria asiantuntijaa. Kaksi asiantuntijapaneelista havaitsi harkintakyvyn rajoituksen, kun taas kolmas puhui jopa täydellisestä käänteisestä. Daniel Zagury, kokenut psykiatri, selitti, että Ahmed kärsi "paranoian kaltaisesta deliriumista", jolle on tunnusomaista hallusinatoriset jaksot. Hän kuitenkin korosti, että sekä psykologiset että ideologiset tekijät johtivat tuhoiseen tapaukseen.

Toinen tärkeä seikka tässä prosessissa on kanssakantajan ilmaisema huoli. Asianajaja Me Dreyfus pelkää, että tuomion kumoaminen voisi johtaa Ahmedin lähettämiseen psykiatriseen laitokseen vankilan sijaan. Tämä mahdollisuus herättää paitsi juridisia myös eettisiä kysymyksiä, joista keskustellaan intensiivisesti hyökkäyksen jälkeen ja meneillään olevan oikeudenkäynnin aikana.

Näkymät ja prosessin jatko

Oikeudenkäynti jatkuu 7.11.2025 asti, ja kantajien asianajajien on määrä esittää väitteensä torstaina. Käynnissä olevat keskustelut mielisairauden vaikutuksista, islamistisista vaikuttimista ja syyllisyyskysymyksestä ovat vain muutamia kohtia, joihin on myös kiinnitettävä huomiota tulevissa neuvotteluissa. Yksi asia on kuitenkin varma: Romans-sur-Isèren tapahtumat aiheuttavat jatkossakin keskustelua ja järkytyksiä yleisössä.

Nähtäväksi jää tietysti, miten tuomioistuin ratkaisee tämän monimutkaisen asian. Tämänkaltaiset vartio-oikeudenkäynnit eivät ole vain haaste oikeuslaitokselle, vaan myös yhteiskunnan mittapuuna mielenterveyssairauksien ja ääriliikkeiden käsittelyssä.