EU-komissaari Roswall vierailee Niedersachsenissa: Nummien ja lintujen suojelu keskiössä!

EU-komissaari Roswall vierailee Niedersachsenissa: Nummien ja lintujen suojelu keskiössä!

EU:n ympäristöstä, vedensietokyvystä ja kiertotaloudesta vastaava komissaari Jessika Roswall vieraili 17. marraskuuta 2025 Ala-Saksin ja Bremenin alueilla. Heidän vierailunsa painopiste oli niittylintujen ja nummien suojelussa. Hieman sateisella säällä hän sai tietää "GreenMoor II" -projektista Bremen Blocklandissa ja "märästä kolmiosta". Roswallin mukana olivat kabinetin apulaisjohtaja Jan Ceyssens sekä Euroopan parlamentin jäsenet Lena Düpont, David McAllister ja Stefan Köhler.
Vierailun aikana Lena Hauschildt Niedersachsen/Bremen Grassland Centeristä kertoi, kuinka päästöjä mitataan eri vedenkorkeuksilla. Maaseutuväestön presidentti Dr. Holger Hennies ilmaisi optimismin Bremenin maatalousyhdistyksen kanssa järjestetyistä keskusteluista. Päivän aikana käsiteltiin erilaisia ​​aiheita, muun muassa uusittu sitoutuminen vedenpinnan säätelyyn ja soiden ennallistamiseen, joilla on keskeinen rooli kasvihuonekaasujen vähentämisessä pysyvien niittyjen kautta.

Yhteistyötä luonnonsuojelun puolesta

"Yhteistyö sääntelyn sijaan" oli päivän motto. Hennies korosti, että positiivinen yhteistyö maatalouden, luonnonsuojelun ja politiikan välillä on välttämätöntä. Keskusteltiin myös lannoitemääräysten aiheuttamista vaikeuksista "punaisilla alueilla", jotka johtavat kasvien alitarjontaan. Hän kritisoi kollektiivisia rangaistuksia ilman saastuttaja maksaa -periaatetta. Tänä päivänä pidettiin pääpuheenvuoroja Niedersachsenin ja Saksan vesiensuojelualueneuvoista ja ravinnetilanteesta, joiden tarkoituksena on tarjota lähtökohtia tilanteen parantamiselle.

Tarve suojella on myös selkeästi linjattu liittovaltion ilmastonsuojelulaissa. Nämä maaperät, jotka muodostavat noin 8 prosenttia Saksan maatalousmaasta, ovat tärkeitä hiilinieluja ja niillä on ratkaiseva rooli veden kierrossa. Hiilidioksidipäästöjä syntyy vuosittain noin 53 miljoonaa tonnia ojitetun turvemaan hajoamisesta. Liittohallitus on siksi käynnistänyt National Moor Protection Strategy -strategian, jonka tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 5 miljoonalla hiilidioksidiekvivalenttitonnilla vuosittain vuoteen 2030 mennessä. Painopiste on kastelutoimenpiteissä päästötasapainon parantamiseksi ja ehjien nummien edistämiseksi lähes luonnonvaroina.

Innovatiivisia ratkaisuja

Tulevaisuuteen suuntautuva lähestymistapa on suoviljely, jossa kosteita nummia hyödynnetään kestävästi. Tällaisia ​​ovat muun muassa kissan ja turvesammaleen viljely sekä vesipuhvelien kasvatus. Liittovaltion elintarvike- ja maatalousministeriö (BMEL) rahoittaa tällaisia ​​mahdollisia käyttötarkoituksia noin 80 miljoonalla eurolla vuoteen 2032 saakka. Uusiin viljelymenetelmiin siirtyminen on viljelijöille haaste, sillä usein tarvitaan uusia koneita ja myyntikanavia.

Osana vuoden 2030 ilmastonsuojeluohjelmaa sai tukea myös aurinkosähköjärjestelmien ja maatalouskäytön yhdistelmää edustava agrovalosähkö. Tätä innovatiivista lähestymistapaa tulisi edistää tulevaisuudessa myös uudelleenkastetuilla nummilla. Greifswaldin yliopiston meneillään oleva tutkimus tutkii aurinkosähköjärjestelmien vaikutuksia nummilla ja edistää siten kestävien käytäntöjen kehittämistä maatalousalalla.

Yhteenvetona voidaan todeta, että päivä ei ainoastaan ​​antanut merkittävää sysäystä suosuojelulle, vaan korosti myös eri toimijoiden välisen yhteistyön tarvetta maatalouden ja luonnonsuojelun alueilla. Näin ollen tarvitaan tulevaisuuteen suuntautuneita konsepteja, jotka sekä tukevat ilmastonsuojelua että tarjoavat viljelijöille näkymiä.

Lisätietoa soiden suojelun ajankohtaisesta kehityksestä löytyy osoitteesta Maalaisia, BMELH ja Agriculture.de.