Iranista Gifhorniin: Hami Amirin liikuttava pakotarina

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Hamed Amiri, 32-vuotias kampaaja Gifhornista, kertoo pakenemisestaan ​​Iranista ja uudesta elämästään Saksassa.

Hamed Amiri, ein 32-jähriger Friseur aus Gifhorn, berichtet über seine Flucht aus dem Iran und sein neues Leben in Deutschland.
Hamed Amiri, 32-vuotias kampaaja Gifhornista, kertoo pakenemisestaan ​​Iranista ja uudesta elämästään Saksassa.

Iranista Gifhorniin: Hami Amirin liikuttava pakotarina

Gifhornin 32-vuotias kampaaja Hami Amiri on kokenut pitkän ja liikuttavan matkan. Hän syntyi Iranissa ja koki paen, sodan ja eron perheestään. Hän on asunut Saksassa vuodesta 2016 ja avannut täällä oman kampaamonsa. Koskettavat tarinat hänen kotimaastaan ​​ja hänen Iranissa asuneen perheen kipeät muistot kertovat paljon pakolaisten todellisuudesta. "En ole nähnyt häntä kymmeneen vuoteen", Amiri sanoo. Epävarmuus hänen sukulaistensa olinpaikasta on jatkuva kumppani hänen elämässään, jota muokkaa Israelin ja Iranin välinen sota. "Jotain on tekeillä", hän huomauttaa puhuessaan kotimaansa tilanteesta. Lue lisää Hami Amirin tarinasta ja hänen kohtaamistaan ​​haasteista [WAZ]:sta(https://www.waz-online.de/lokales/gifhorn-lk/gifhorn/wandel-aus-den-iran-nach-gifhorn-was-hamed-amiri-so-alles-erlebte-RIIK4KRNH5NJBJ6ST4H5NJQ5G).

Amiri pakeni ensin Turkkiin, jossa hän vietti vuoden. Riskillinen venekuljetus Välimeren yli Kreikkaan maksoi hänelle yli 5 000 euroa. Hän muistaa: "Toinen vene upposi ja 60 ihmistä hukkui." Nämä kauhistuttavat kokemukset ovat osa suurempaa traumaa, jonka yli 120 miljoonaa ihmistä jakavat ympäri maailmaa, monet joutuivat kotiseudulleen sotien ja ilmastokatastrofien vuoksi. Pakolaisten kohtaamat haasteet liittyvät läheisesti Saksan rakenteellisiin vaikeuksiin: asuntojen puute, paikkojen puute oppilaitoksissa ja korkeat esteet integroitumiselle työmarkkinoille. Saksalla on keskeinen rooli nykyisessä pakolaistilanteessa, sillä se on edelleen pääkohdemaa monille uutta kotia etsiville, kuten [dbb](https://www.dbb.de/artikel-dbb-europathemen/aktuelle-chausforden-der-asyl-und-migrationspolitik-aus-sicht-der-staedte-und-geme.

Uusi alku Saksassa

Mutta elämä täällä on kaikkea muuta kuin helppoa. "En saanut työskennellä ensimmäisenä vuonna, koulutustani ei tunnustettu", Amiri sanoo. Hän opetti itse saksan kielen odottaessaan kielikurssia. Lopulta hän aloitti uuden elämänsä minityöllä kampaajana. Hän on nyt avannut "Amiri"-kampaamon studion Borsigstrasselle ystävien ja Gifhorner Friedenskirchen yhteisön tukemana, joka auttoi häntä. Pankki oli kieltäytynyt häneltä rahoituksen epävarman asuintilan vuoksi.

"Minulle hyväntekeväisyys ja solidaarisuus ovat tärkeitä", Amiri kertoo, kuinka tärkeää muiden ihmisten tuki oli hänelle. Aikana, jolloin yhä useammat pakolaiset Saksassa taistelevat uudesta elämästä, turvapaikka on monille elävä kysymys. Kristityt yhteisöt ympäri maailmaa ovat sitoutuneet suojelua etsiviin ja puolustavat oikeuksiaan. Paikallisen tason haasteita ei kuitenkaan pidä aliarvioida, sillä ekd tekee selväksi: Tämä edellyttää yhteistä toimintaa hyväntekeväisyyden muuttamiseksi konkreettiseksi avuksi.

Tulevaisuus on edelleen epävarma

Vaikka Amiri on nyt aloittanut uuden elämän ja on naimisissa Saksassa, hänen tulevaisuutensa on edelleen epävarma. Hänen pitkän, kahdeksan vuoden odotuksen jälkeen saamansa oleskelulupa on voimassa vain kolme vuotta. Perheiden yhdistämistä ja integraatiovaihtoehtoja koskevat kysymykset ovat äärimmäisen tärkeitä monille, ei vain hänelle, ja lisäävät epävarmuutta. "Toivon, että jonain päivänä näen perheeni uudelleen", Amiri sanoo hiljaisella äänellä. "Mutta nyt nautimme elämästämme täällä tyttäremme kanssa, joka syntyi ollessamme Saksassa."

Todellisuus on monille pakolaisille monimutkainen. Pääsyä työhön on usein rajoitettu, mutta kahdeksan vuoden kuluttua noin 86 prosenttia pakolaismiehistä Saksassa löytää työpaikan. Yli 31 000 ihmistä on menettänyt henkensä EU:n ulkorajoilla viime vuosina. Turvapaikkapolitiikan muutokset vuodesta 2015 lähtien osoittavat, kuinka polarisoitunutta keskustelu maahanmuutosta ja kotouttamisesta on. Yli 29 prosentilla väestöstä on maahanmuuttajatausta, joten Saksa voi olla maahanmuuttajamaa, mutta oikeuteen ja humanitaariseen vastuuseen liittyvät kysymykset ovat edelleen kiireellisiä.