Taistele arvosanasta: Koehenkilöt haastavat kokeen tuloksista oikeuteen Göttingenissä!
Lüneburgissa kokeensaaja taistelee pääsystä suulliseen kokeeseen epäonnistuttuaan uudelleen toisessa valtiokokeissa.

Taistele arvosanasta: Koehenkilöt haastavat kokeen tuloksista oikeuteen Göttingenissä!
Jännittävä käänne tenttioikeudessa herättää keskustelua akateemisissa piireissä. Toisesta kirjallisesta valtiokokeesta epäonnistuneen kokeen tapauksessa syntyi oikeudellinen kiista, joka edustaa monien opiskelijoiden kohtaamia haasteita. Päätös tehtiin 17.6.2025, kun tutkittava oli jo epäonnistunut ensimmäisellä yrityksellä ja on nyt matkalla toiselle yritykselle. Hänen harjoittelumatkansa alkoi 1.9.2021.
Tammikuussa 2024 suoritetun täydentävän valmennuspalvelun ja uusintakokeen jälkeen asianomainen sai ilmoituksen myöhemmästä epäonnistumisestaan. Vastauksena tähän uutiseen hän puolusti itseään ja esitti vastalauseen. Hänen kanteensa Göttingenin hallinto-oikeudessa odottaa nyt päätöstä. Tutkittava haki myös väliaikaista oikeussuojaa saadakseen väliaikaisen pääsyn suulliseen kokeeseen. Mutta Göttingenin hallinto-oikeus hylkäsi kiireellisen hakemuksen tutkimatta.
Kiista suulliseen kokeeseen pääsystä
Syy VG Göttingenin hylkäämiselle oli selvä: väliaikainen pääsy suulliseen kokeeseen ei ollut määräysmenettelyn kohteena. Lopuksi kokeen kokonaisarvosanaa ei voida määrittää NJAG:n 12 §:n 4 momentin mukaisesti, jos kokeen vastaanottaja ei ole läpäissyt vaadittuja kolmea ohjauspaperia vähintään arvolla "riittävä". Koelautakunnan NJAG:n 12 §:n 5 momentin mukainen poikkeamapäätös ei myöskään ole mahdollinen ilman lopullisia kirjallisia huomautuksia.
Mutta Lüneburgin korkein hallinto-oikeus, jolle asianomainen teki valituksen, päätti toisin. Se totesi, että NJAG:n 12 §:n 4 momentissa ei ole määritelty erityistä laskenta-aikaa kokeen kokonaisarvosanalle. Tämä tarkoittaa, että lopullinen arvosana voidaan määrittää myös oikeudenkäynnin päätyttyä. On myös mahdollista, että tarkastusvaliokunta tekee myöhemmin poikkeamispäätöksen. On tärkeää, että kokeen vastaanottajat pystyvät säilyttämään kokonaisvaikutelmansa koepäivän jälkeen.
Kokeen rakenne ja merkitys
Mutta mitä suulliseen kokeeseen oikeastaan kuuluu? mukaan Göttingenin yliopisto rakenne on selkeästi säännelty. Tentti on jaettu pääainekokeeseen, joka tapahtuu puhujan opetusalueella, ja kahteen sivuainekokeeseen, jotka suorittavat sivuaineen tarkastajat. On mielenkiintoista, että sivuaine voi tulla myös Göttingenin yliopiston toisesta tiedekunnasta.
Pääainekokeen vaatimukset ovat korkeat: Syvän tieteellisen ymmärryksen lisäksi vaaditaan myös kykyä tehdä kriittisiä arvioita. Joten se ei ole helppo testi, jota kokeensaaja kohtaavat täällä. Tenttimenettelyihin kuuluu myös se, että jokaisesta suullisesta tentistä laaditaan pöytäkirja ja arvosanan määräävät tarkastajat ja arvioijat.
Haasteita tilintarkastuslainsäädännössä
Tutkintoja koskeva lainsäädäntökehys on monimutkainen. Tentit eivät ole vain osa koulutusprosessia, vaan ne ovat myös ratkaisevia tutkittavien ammatillisen tulevaisuuden kannalta. Menettelysäännöt ovat äärimmäisen tärkeitä. äänekäs Teipelin laki Menettelyvirheet voivat hiipiä sisään nopeasti, joko määräaikojen noudattamatta jättämisestä tai riittämättömistä tarkasteluolosuhteista.
Mahdollisuudet tällaisten virheiden paljastamiseen ovat usein alhaiset, koska monissa tapauksissa tiedostojen tarkastaminen ei riitä todistamaan niitä. Kysymys on siitä, kuinka tärkeä oikea menettely on kokeissa ja kuinka paljon opiskelijat ovat riippuvaisia menettelyjen laillisuudesta. OVG Lüneburgin päätös voisi olla uraauurtava monille kokeisiin ja sillä voi olla pysyvä vaikutus koejärjestelmään.