Ala-Saksi loistaa: neljäs sija vuoden 2025 sympatia-rankingissa!

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Ala-Saksi saavutti neljännen sijan vuoden 2025 sympatia-rankingissa. Alueellisen tyytyväisyyden ja itä-länsi-vieraantumisen analyysi.

Niedersachsen erzielt im Sympathie-Ranking 2025 den vierten Platz. Analyse über regionale Zufriedenheit und Ost-West-Entfremdung.
Ala-Saksi saavutti neljännen sijan vuoden 2025 sympatia-rankingissa. Alueellisen tyytyväisyyden ja itä-länsi-vieraantumisen analyysi.

Ala-Saksi loistaa: neljäs sija vuoden 2025 sympatia-rankingissa!

Mitä uutta niittyjen ja aaltojen maassa? Berliinin vapaan yliopiston äskettäisessä tutkimuksessa tarkasteltiin tarkasti liittovaltioiden miellyttävyysluokituksia ja tuodaan esiin jännittäviä tuloksia. Ala-Saksi suoriutui loistavasti 141:llä 240 mahdollisesta sympatiapisteestä ja varmisti 4. sijan rankingissa. Raportin mukaan Hampuri on kärjessä 201 pisteellä, jota seuraa lähempänä Schleswig-Holstein (178 pistettä) ja Baden-Württemberg (166 pistettä). ndr.de.

Mecklenburg-Vorpommeri nostaa takaosan vain 133 pisteellä, kun taas itäiset osavaltiot Saksi-Anhalt, Saksi ja Thüringen saavat myös vähän rakkautta. Erityisen huomionarvoista on, että Berliini sijoittuu listan lopussa vain 62 pisteellä.

Sympatioiden kehittyminen

Syyskuussa 2024 tehty tutkimus osoittaa, että pohjoissaksalaisilla on positiivinen tunteellinen suhde toisiinsa. Alueellinen läheisyys lisää miellyttävyyttä: Ala-Saksi saa monia pisteitä Pohjois-Saksan liittovaltioilta. Mielenkiintoista on, että itäsaksalaiset arvostavat maanmiehiään positiivisemmin, kun taas länsisaksalaiset suhtautuvat pääasiassa omiin liittovaltioihinsa.

Mutta se ei ole vain liittovaltioiden välinen sympatia, joka on kuuma aihe. Mielipidetutkimuslaitos Forsan toinen kysely paljastaa kasvavan vieraantumisen Itä- ja Länsi-Saksan välillä - 35 vuotta yhdistymisen jälkeen kuilut näyttävät syvenevän jälleen. Vain 35 prosenttia kyselyyn vastanneista uskoo, että Itä- ja Länsi-Saksa ovat suurelta osin kasvaneet yhteen yhdeksi kansakunnaksi. Idässä valtavat 75 prosenttia näkevät todennäköisemmin sen, mikä erottaa toisistaan, raportoi tagesspiegel.de.

Hauras yhtenäisyys

Tutkimus osoittaa myös, että tämä negatiivinen käsitys on vahvistunut viime vuosina: vuonna 2020 47 prosenttia näki sulautumisen, kun nyt se on vain 35 prosenttia. Nuoremman sukupolven käsitys on erityisen hälyttävä: 14–29-vuotiaista vain 47 prosenttia uskoo, että itä ja länsi ovat suurelta osin kasvaneet yhdessä, kun taas 52 prosenttia vastustaa tätä näkemystä. Federal Foundation for Reprocessing -säätiön johtaja Anna Kaminsky korostaa yhtenäisyyden tunteen haurautta ja yhteisen muistokulttuurin kiireellisyyttä, joka voisi varmistaa paremman ymmärryksen väestöryhmien kesken.

Herää kysymys, miten arjen realiteetit liittyvät näihin mielipiteisiin. Saksassa noin kaksi kolmesta yrityksestä kokee hitaan internetin vaikutuksen. Pyöräilijöiden tyytyväisyys ei myöskään mene hyvin Pohjois-Saksassa – turvallisuuden puute ja kapeat polut aiheuttavat turhautumista, Lay sanoo ndr.de avata.

Myös kaupunkien tilalla näyttää olevan suuria sopeutumispaineita, sillä Deutsche Umwelthilfen analyysi osoittaa, että kaupungit eivät kestä riittävästi äärimmäistä lämpöä. Lisäksi paikallisliikenteen matkustajat valittavat usein vanhentuneesta tekniikasta, mutta myös valopilkkuja löytyy, kuten Hampurin ja Kielin myönteinen kehitys.

Yhteenvetona voidaan todeta, että sympatia-arvojen kehittyminen ja kasvava syrjäytymisen tunne osoittavat, että yhteenkuuluvuuden merkitys korostuu. Enemmän kuin koskaan on tarpeen rakentaa siltoja ja vahvistaa yhteisöllisyyttä varsinkin aikoina, jolloin vanhat repeämät avautuvat uudelleen.