Salzgitter finanssikriisissä: Turvapaikanhakijoiden pitäisi työskennellä kotoutumisen puolesta!

Salzgitter finanssikriisissä: Turvapaikanhakijoiden pitäisi työskennellä kotoutumisen puolesta!

Salzgitterin kaupunki on taloudellisen haasteen edessä, joka ei vaikuta pelkästään sen kassaan, vaan myös sen yhteiskuntarakenteisiin. Pormestari Frank Klingebiel (CDU) on ottanut selkeän kannan ja kuvaillut maahanmuuttopolitiikkaa nykyisen taloudellisen kurjuuden ydintekijäksi. Ala-Saksin kunnallinen alijäämä on tällä hetkellä noin 4 miljardia euroa, kun taas koko Saksa kamppailee noin 30 miljardin euron vuoren kanssa. "Kuntien avuhuudot jätettiin huomiotta pitkään", sanoi Klingebiel, joka on ollut virassa lähes 20 vuotta ja jota pidetään Niedersachsenin pisimpään toimineena pormestarina.

Näiden taloudellisten pullonkaulojen syyt ovat moninaiset. Klingebiel väittää, että uusia tehtäviä siirretään kunnille ilman riittävää rahoitusta. Tästä esimerkkinä on vuodesta 2026 alkaen pakollinen kokopäivähoito, josta kunnat joutuvat huolehtimaan itse. Huolimatta luovista ratkaisuista, kuten vapaaehtoisten mukaan ottamisesta tai yhteistyöstä urheiluseurojen kanssa, tämä on väliaikainen vastaus pysyvään ongelmaan. Teollisuuden, erityisesti Salzgitter AG:n ja Volkswagenin, vahvasti vaikuttanut Salzgitterin kaupunki suunnittelee vuosille 2025 ja 2026 noin 45 miljoonan euron alijäämää, joka voi nyt nousta 70-80 miljoonaan euroon.

Muuttoliike haasteena

Pormestari Klingebiel korostaa, että Salzgitterin alijäämät eivät ole kotitekoisia, vaan muiden määräämiä. Muuttoliikkeellä on merkittävä vaikutus kuntakriisiin – sekä taloudellisesti että luottamuksen menettämisen kautta valtioon. Dramaattinen esimerkki: Salzgitterissä 80–95 prosenttia kouluun kirjoitettavista lapsista ei puhu saksaa. Tämä osoittaa, kuinka tärkeää kohdennettu kotouttamispolitiikka on. Valtuusto on nyt päättänyt vaatia noin 80 turvapaikanhakijaa tekemään yhdyskuntatyötä kotoutumisen edistämiseksi ja ammattitaitoisen työvoimapulan ratkaisemiseksi.

Saksassa maahanmuuttaja- ja pakolaistaustaisten ihmisten kotouttaminen on ollut osavaltion tehtävä vuoden 2005 maahanmuuttolain jälkeen, ja liittovaltion, osavaltion ja paikallishallinnot näkevät sen yleisessä kontekstissa. Kaupungeilla ja kunnilla on tässä ratkaiseva rooli, koska ne voivat mukauttaa integraation paikallisiin olosuhteisiin. Maahanmuuttajataustaisten osuus on kaupungeissa huomattavasti suurempi, 32,4 %, kuin maaseudulla (16,0 %). Tutkimukset osoittavat, että integraatio on nyt monille kunnille keskeinen tulevaisuuden tehtävä, jonka tulee kulkea käsi kädessä muiden politiikan alojen kanssa.

Suuntaa tulevaisuutta varten

Nykyinen tilanne ei kuitenkaan ole vain haaste, vaan myös mahdollisuus. Muuttoliike voi auttaa selviytymään demografisista haasteista. BDI:n puheenjohtaja Siegfried Russwurm vaatii työntekijöille vieraanvaraista kulttuuria ammattitaitoisen työvoimapulan lievittämiseksi. On yhä selvempää, että kaupunkialueet kehittävät enemmän integraatiokonsepteja kuin maaseutualueet. Saksan 400 piirikunnasta ja itsenäisestä kaupungista 221:ssä on jo sellainen konsepti, joka on tarkoitettu edistämään kaikkien ihmisten osallistumista. Esimerkiksi Lippen piirikunta Nordrhein-Westfalenissa on toteuttanut esimerkillisiä integraatiotoimenpiteitä.

Eri asia on, voiko Salzgitter hyötyä näistä kokemuksista ja missä määrin. Suunniteltu kuntarahoituksen erityishuippukokous vuoden 2024 ensimmäiselle neljännekselle voisi antaa suunnan tulevaisuuteen. Mutta siihen asti epävarmuus jatkuu suurena: kaupunki on kaivautunut syvälle velkaan – kokonaisvelkaa on lähes 490 miljoonaa euroa. Ilman kansalaisiin keskittyviä ja aitoa rinnakkaiseloa edistäviä ratkaisuja järjestelmä uhkaa romahtaa.

Kaiken kaikkiaan on selvää, että kotouttamispolitiikka ja kuntatalous liittyvät erottamattomasti toisiinsa. Ja Salzgitterin haasteet ovat tärkeitä sekä paikallisesti että kansallisesti. Yhteiskunnallinen yhteenkuuluvuus monimuotoisessa yhteiskunnassa voidaan saavuttaa vain tekemällä yhteistyötä.

Maailman
bpb
päivittäisiä uutisia