Kiel hädässä: budjetti jäädyttää valtavasti kasvavien kulujen vuoksi!
Kielillä on jopa 220 miljoonan euron alijäämä vuonna 2025, mikä johtaa budjetin jäädyttämiseen. Syyt ja reaktiot.

Kiel hädässä: budjetti jäädyttää valtavasti kasvavien kulujen vuoksi!
Kielin kaupunki on vakavien taloudellisten haasteiden edessä. Toukokuun 23. päivänä pormestari Ulf Kampf (SPD) veti hätäjarrun ja asetti talousarvion jäädyttämiseen, koska alijäämä voi nousta alkuperäisestä 80 miljoonasta eurosta jopa 220 miljoonaan euroon. Tämä kehitys on huolestuttavaa hyvästä syystä. Mustan aukon suurin syy on räjähdysmäiset henkilöstö- ja toimituskustannukset, jotka ovat nousseet huimat 68 miljoonaa euroa. Varsinkin 56 miljoonaa euroa alkuperäisiä suunnitelmia suuremmat eläkevaraukset ovat kärsineet erityisen kovasti, ja kurjuutta on lisännyt myös eläketasausrahaston (VAK) ohjelmistovirhe.
Anke Oeken Kiel Greensistä totesi äskettäin lehdistötiedotteessa, että kaupungin taloudellinen tilanne tarvitsee kiireesti ratkaisun. Myös toimeentulotuen kustannusten nousuun liittyvä dramaturgia erityisesti lasten-, nuorten- ja perhehuollon alalla pahentaa tilannetta entisestään. Lisäksi lisääntynyt korkotaakka rasittaa julkista taloutta, mikä vetää vuoden 2025 ennusteen edelleen negatiiviseen pyörteeseen, sillä tappioita odotetaan noin 1,5 miljoonan euron edestä.
Budjettirajoitus ja sosiaalinen vastuu
Budjetin jäädyttäminen ei merkitse Kielille vain taloudellista ongelmaa, vaan myös sosiaalipalvelujen leikkauksia. Tohtori Christina Schubert SPD:n valtuustoryhmästä kuvaili tilannetta budjettipolitiikan käännekohtana ja kritisoi valtion politiikkaa. Hän kritisoi sitä, että kaupungeille annetaan yhä enemmän tehtäviä ilman, että niille osoitetaan riittävästi varoja. "Meillä ei ole varaa leikkauksiin sosiaali- ja koulutussektorilla", Schubert jatkoi.
Erityisen tärkeitä ovat ilman huoltajaa olevien alaikäisten ulkomaalaisten huostaan ottamisesta aiheutuvat kustannukset ja korotetut hoitokotimaksut. Nämä ylimääräiset rasitteet ovat useita miljoonia euroja. Kielin kaupunki tunsi tartuntoja myös kuntien rahoitusverkostossa: se sai kunnallisesta rahoitustasauksesta 26,6 miljoonaa euroa alun perin suunniteltua vähemmän.
Näkymät ja ratkaisut
Kaupunginhallitus on tietoinen epävarmasta tilanteesta ja aikoo ryhtyä kohdennettuihin toimiin vastatakseen taloudellisiin haasteisiin. Enemmän kuin hetkinen huomio menoihin näyttää tarpeelliselta, sillä yksittäisillä toimenpiteillä ei todennäköisesti voida taata kestävää budjettivakautta. Hämmentävää rahoitusjärjestelyjen tilkkutäkkiä on harkittava uudelleen.
Paikallisella tasolla osavaltio ja liittovaltion hallitukset vaativat yhtenäisesti parempia taloudellisia resursseja. Kaupunginjohtajat vaativat velkajarrukysymyksen uudistamista, jotta kunnat saisivat aikaan todellisen käänteen. Nähtäväksi jää, onko tällainen uudistus realistinen lähitulevaisuudessa. Saksan kaupunkiliitto on huolestunut nopeassa kyselyssä: lähes 37 prosenttia kyselyyn vastanneista kaupungeista ei pysty esittämään tasapainoista budjettia, ja 95 prosenttia arvioi seuraavan viiden vuoden budjettitilanteensa huonoksi tai erittäin huonoksi.
Kuntien paine rahoittaa itsensä omin varoin, samalla kun sosiaalisiin tehtäviin menot kasvavat, on valtava. Uusi liittohallitus vaatii kiireellisesti toimenpiteitä paikallisen talouden vakauttamiseksi. Voimme vain toivoa, että poliittinen kurssi muuttaa pian suuntaa ja löydetään ratkaisu, joka hyödyttää Kielin kaupunkia ja sen asukkaita pitkällä aikavälillä.