Raidi Kielissä: Epäilty vakoilusta venäläistä rahtialus Scanlarkia vastaan!

Raidi Kielissä: Epäilty vakoilusta venäläistä rahtialus Scanlarkia vastaan!

Kiel on tällä hetkellä turvallisuusviranomaisten huomion kohteena sen jälkeen, kun poliisin erikoisjoukot tutkivat rahtilaivan ”Scanlark” syyskuun alussa. Tutkinta kohdistuu viiteen Venäjän kansalaiseen, joiden epäillään harjoittaneen vakoilutoimintaa sabotointitarkoituksessa. Erityisesti epäillään drone-vakoilua, joka saattaa liittyä alukseen. Welt olivat todisteita papereista ja erilaisista tietokantajista. etsinnässä, mutta dronea ei löytynyt.

Tutkinta käynnistettiin sen jälkeen, kun drooni vakoili Saksan laivaston alusta elokuun lopussa. Rahtialus ”Scanlark” viipyi Kielin vuonossa useita päiviä ja lähti aluksi Saksan aluevesiltä tapahtuman jälkeen ennen kuin palasi Ala-Saksin rannikolle. Teknisistä puutteista johtuen aluksen jatkomatka Kielin kanavan pohjoissatamassa on edelleen kielletty, kun taas poliisi ja yleinen syyttäjä jatkavat Pohjois-Saksan kriittisten tilojen yläpuolella tapahtuneiden droonien havaintojen tutkimista.

Viranomaisten yhteistyö

Yhteistyö turvallisuusasiantuntijoiden ja Ala-Saksin ja Schleswig-Holsteinin viranomaisten välillä on ratkaisevassa roolissa. Kielin Christian Albrechts -yliopiston turvallisuuspolitiikan instituutin turvallisuusasiantuntija Henrik Schilling kuvailee operaatiota tärkeäksi askeleeksi puolustuksessa hybridisotaa vastaan. Tämäntyyppinen drone-vakoilu ei ole uutta; Ukrainan konfliktin jälkeen on havaittu yhä enemmän venäläisiä lennokkeja vakoilemassa sotilaskuljetusreittejä ja Naton tukikohtia. Schilling korostaa, että aluevesien laajentaminen antaa viranomaisille enemmän toimivaltaa valvoa ja estää tällaista toimintaa. [NDR].

Toinen näkökohta on tarve selkeyttää droneja vastaan ​​puolustautumisen oikeudellista kehystä. Saksassa osavaltion poliisi vastaa drone-puolustuksesta lentokenttien ulkopuolella, kun taas liittovaltion poliisi vastaa lentokentillä. Tämä monimutkainen oikeudellinen tilanne kyseenalaistetaan yhä enemmän, varsinkin sen jälkeen, kun Tanskan hallitus joutui sulkemaan Aalborgin ilmatilan syyskuun alussa vastaavien drone-onnettomuuksien vuoksi. Nämä tapaukset korostavat yhteisen oikeudellisen kehyksen luomisen merkitystä EU:ssa hybridiuhkien torjumiseksi. Ferner

Hybridisodan taktiikka

Schilling selittää, että drone-lennot eivät ole yksittäisiä tapauksia, vaan osa laajempaa strategiaa, jonka tavoitteena on levittää pelkoa ja epävarmuutta. Tällaiset toimet asettavat turvallisuusjoukkojen tehokkuuden koetukselle. Hän huomauttaa, että kriittisen infrastruktuurin tehokas suojelu edellyttää kaikkea viranomaisten ja toimijoiden välistä yhteistyötä, jotta pystytään puolustautumaan tällaisia ​​uhkia vastaan.

Tulevaisuudessa on ratkaisevan tärkeää, miten Saksa ja naapurimaat, kuten Tanska, vastaavat näihin haasteisiin. Lakisääteiset muutokset ja teknologiset päivitykset droonien havaitsemiseksi ja hillitsemiseksi ovat keskeisessä asemassa maan turvallisuuden säilyttämisessä. Tässä keskitytään sotilas- ja siviiliviranomaisten väliseen vaihtoon, mikä on välttämätöntä rannikkorajojen turvaamiseksi mahdollisimman hyvin.